*

Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Uskottava maanpuolustus

Puolustusvoimilta huolestuttava tilinpäätös

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin säästöt ovat välttämättömiä. Liika velkaantuminen on sekä taloudellinen että turvallisuuspoliittinen ongelma, joka on ratkaistava tulevalla vaalikaudella.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on elintärkeä osa kokonaismaanpuolustusta

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kehittynyt merkittäväksi vapaaehtoisen koulutuksen tuottajaksi. Vapaaehtoinen aseellinen koulutus tuli mahdolliseksi Suomen hallituksen päätettyä 1990 Pariisin rauhansopimuksen rajoitteiden menettäneen merkityksensä. Vuonna 1993 perustettu MPK on kasvanut ja kehittynyt pitkäjänteisen työn tuloksena nykyiseen muotoonsa. Vuonna 2007 hyväksytty ja vuonna 2008 voimaan astunut laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta muutti MPK:n aseman rekisteröidystä yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi.

Mistä on Suomen turvallisuus tehty?

Suomen turvallisuus on tehty ”resilienssistä, rakenteista ja ketjuista, osallisuudesta ja yhteistyöstä” mikäli uskomme Sitran vuonna 2014 järjestämän Uusi turvallisuus -foorumin teesejä. Mitä tuo kaikki sitten tarkoittaneekaan, se muotoiltiin hieman ennen Ukrainan kriisin syvenemistä.

Foorumi tähdensi nimestään lähtien sitä näkemystä, että turvallisuusuhat ovat olennaisesti muuttuneet. Vanhan sotilaspoliittisen turvallisuusajattelun sijaan haettiin uudenlaista näkökulmaa ja uusia ratkaisuja.

Nato-optio - turvallisuuden pahin harhakuva

 

”Jos sellaiseen tilanteeseen joskus mennään, että hallitus ja presidentti - keitä sitten lienevätkään - päätyisivät sitä esittämään, niin kyllä.” Näin linjasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 31.5.2014 Ylen Ykkösaamussa, kun häneltä kysyttiin tulisiko mahdollinen Nato-jäsenyys ratkaista kansanäänestyksellä. Samassa yhteydessä presidentti peräänkuulutti kattavampaa keskustelua Natosta ja siitä, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaisi.

Kuka välittää kotimaan turvallisuudesta?

 

Viime aikoina keskustelu on vaahdonnut kiihkeästi Krimin Venäjään liittämisen ympärillä. Krimin rauhanomainen ratkaisu on yhtä akateeminen kysymys vielä tässä vaiheessa kuin, onko suomalainen yhteiskunta vielä suomettunut. Krimin tilanne voi jähmettyä vuosikausiksi nykyisen kaltaiseksi.

Koko maan puolustaminen on mielikuva

Turvallisuuspolitiikka on ollut erityisen paljon esillä näinä päivinä.

Suomen puolustuksen lähtökohtia ovat yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja koko maan uskottava puolustaminen.

Näistä ensimmäistä on syytä vaalia, vaikka reservin vahvuutta on supistettu rankasti ja kyky nopeaan liikekannallepanoon on kyseenalainen. Sen sijaan ajatus koko maan puolustamisesta sotilaallisesti liittoutumattomana maana voidaan käytännössä kuopata.   

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ylioptimismi

Eduskunnan turvallisuusvaliokunnan raportti siitä, millainen Venäjä mahdollisesti tulee olemaan naapurina, kiinnittää väkisinkin Suomen lähialueen geopoliittisesta kehityksestä huolestuneen kansalaisen huomion, eikä valitettavasti hyvällä tavalla. Laajasta raportista silmään pistää ylioptimistinen suhtautuminen Venäjään, jota Aleksi Roinilakin käsitteli analyyttisessä ja järkevässä kirjoituksessaan “Sotaa ydinaseiden varjossa”.

Yhteistyöllä Suomen huoltovarmuus riippumaton Nato-jäsenyydestä

Maamme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus ja siihen liittyvä uskottava maanpuolustus.

Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa - viime kädessä puolustusvoimin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä