*

Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Kaikki blogit puheenaiheesta Sotilaallinen liittoutuminen

Venäläiskoneen pudottaminen osoitti Naton haurauden

Se, että Nato-maa Turkki pudotti venäläiskoneen Syyrian rajalla, vahvistaa epäilyjä, joiden mukaan epäluottamus Turkin haluun ja kykyyn auttaa taistelussa Daeshia/ISIS:tä vastaan, vaikutti osaltaan siihen, ettei Ranska pyytänyt apua Natolta.

Puolustuslain uudistusvaikeus kuvaa turvallisuuspoliittisia erimielisyyksiämme

Stubb: Suomi voi antaa jatkossa sotilasapua myös Baltian maille”, uutisoi Helsingin Sanomat eilen (HS 20.11.2015).

Samassa lehtijutussa pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi: ”Sotilaallista apua ovat nämä kriisinhallintatehtävät, joissa on nyt linjattu, että niissä voidaan edetä. Suomen laki ei salli muun tyyppisen avun antamista. Näitä asioita mietitään nyt rauhassa, että pitääkö niitä jatkossa avata.

Sotilaallinen avunanto poliittisena kysymyksenä on edelleen ratkaisematta

Suomessa sotilaallisen avunannon ja avunsaannin kysymys aktivoitui jo lokakuussa 2014, kun Ruotsissa oli meneillään vedenalaiseen toimintaan liittyvä jahti. Puolustusministeri Carl Haglund totesi tuolloin, että pelkästään Ruotsin sukellusvene-etsintöihin osallistuminen olisi jo vaatinut Suomen lainsäädännön uudistamista (Ylen ykkösaamu 25.10.2014). Suomen lainsäädännön puutteet ovat olleet tiedossa hyvin jo yli vuoden ajan sekä Suomen ulkopoliittiselle johdolle että myös koko kansalle.

Paasikiven linja ja Nato

Näiden vaalien alla Juho Kusti Paasikiven jättämät merkinnät historiaan ovat erityisen tärkeitä kerrata: mitä mieltä Paasikivi olisi siitä, että Suomi suojautuu Venäjältä ja tekee sen liittoutumalla sotilaallisesti? Paasikivi oli kansallismielinen fennomaani ja kyllin rohkea muuttamaan elämänsä varrella ulkopoliittisia näkemyksiään, jos katsoi sen Suomen turvallisuudelle hyväksi.

Nato-optio - turvallisuuden pahin harhakuva

”Jos sellaiseen tilanteeseen joskus mennään, että hallitus ja presidentti - keitä sitten lienevätkään - päätyisivät sitä esittämään, niin kyllä.” Näin linjasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 31.5.2014 Ylen Ykkösaamussa, kun häneltä kysyttiin tulisiko mahdollinen Nato-jäsenyys ratkaista kansanäänestyksellä. Samassa yhteydessä presidentti peräänkuulutti kattavampaa keskustelua Natosta ja siitä, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaisi.

Nato-optio - turvallisuuden pahin harhakuva

 

”Jos sellaiseen tilanteeseen joskus mennään, että hallitus ja presidentti - keitä sitten lienevätkään - päätyisivät sitä esittämään, niin kyllä.” Näin linjasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 31.5.2014 Ylen Ykkösaamussa, kun häneltä kysyttiin tulisiko mahdollinen Nato-jäsenyys ratkaista kansanäänestyksellä. Samassa yhteydessä presidentti peräänkuulutti kattavampaa keskustelua Natosta ja siitä, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaisi.

Edustuksellinen demokratia päättäköön Natoon liittymisestä

Elämme vaikeita aikoja. Naapurimaamme Venäjä on aloittanut pyssynpiippupolitikoinnin ja ryöstöretkensä saaden maansa talouden ja vähän meidänkin sekaisin. Jos Suomen kansan pitäisi äänestää Natosta, olisi suotavaa, että kerrottaisiin, miksi ja milloin Natoa tarvitaan ja siihen voidaan liittyä. Hitaat prosessit ovat tehottomia vaaran aikoina. Salonoja-Pasternakin Venäjä-uhkakuvien strategia-analyysit koskien Ahvenanmaata olivat mielenkiintoisia ja tärkeitä. Suomessa on keskusteltava vapaasti sotilasuhkista ja niiden torjumisesta.

SKDL jätti vasemmistolle kestävän perinnön

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Suomen kansan demokraattinen liitto SKDL perustettiin. Se kokosi sodan jälkeen maan alta nousseen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja vaikutti vuosikymmenten ajan keskeisesti siihen, että Suomesta kehittyi nykyinen koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen hyvinvointivaltio.

Uudenmaan Vasemmistoliitto järjesti viikonloppuna 70 vuotta täyttävän SKDL:n merkeissä maakuntajuhlan, jossa kertasimme paitsi menneisyyttä, katsoimme myös tulevaisuuteen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä