*

Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Kaikki blogit puheenaiheesta Helsingin asuntorakentaminen

Helsingin tornitalo-strategia

Asuntopolitiikkaan muutos  osa 2: 

Lähes jokainen Helsingin kunnallispoliittista päätöksentekoa seuraava törmää erikoiseen ilmiöön, joka on jatkunut vuodesta toiseen.

Kyse on niin kutsutusta kaupunkisuunnittelumafiasta. Kaupungin kaavoituksesta vastaavat virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunginsuunnittelijat ovat omaksuneet kulttuurin, jossa kaupungin siluetti ja ulkomuotoseikat ovat painaneet huomattavasti enemmän kuin asuntojen rakentamisen määrä, karanneet neliöhinnat tai vuokra-asumisen kalleus.

Keskuspuisto voidaan säästää

Olen aikaisemmin käsitellyt Keskuspuistoa Pohjois-Haaga Seuran juhlakirjassa 2015 ja viime syksynä julkaisemassani blogissa. Aihe on sen jälkeen pysynyt pinnalla, ja vaalien lähestyessä on paikallaan muistuttaa mahdollisuuksista.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan viime syksynä. Lainvoiman yleiskaava saanee vuoden 2018 aikana. Yleiskaavassa on varauduttu nopean väestönkasvun skenaarioon. Nopean kasvuarvion mukaan Helsingin väkiluku on vuosisadan puolivälin paikkeilla 860 000 asukasta, siis reilusti yli 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt.

Suojellaan lähiluonto – rakennetaan rohkeasti tornitaloja

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jota vastaan ei kannata taistella. Luonnon monimuotoisuuden hävittäminen ihmisen toimesta on globaali ilmiö, jota vastaan on taisteltava kaikin käytössä olevin rauhanomaisin keinoin. Menetettyä luontoa emme saa takaisin.

Kohtuuhintainen dilemma

Vaalien lähestyessä yhdeksi teemaksi on noussut kohtuuhintainen asuminen. Korkeat asumiskulut pääkaupunkiseudulla ovat aito ongelma. Rahaa muuhun elämiseen jää vähemmän kuin muualla Suomessa. Tilannetta kärjistävät vielä tulonsiirrot Helsingistä muualle Suomeen. Toisaalta, onneksi, Helsingissä on tarjolla enemmän erilaisia palveluita ja virikkeitä kuin muualla Suomessa. Ihmiset haluavat muuttaa tänne, koska mahdollisuuksien perässä liikutaan. Ehkä tämä innosti Paavo Väyrystä ja Kimmo Tiilikaista laittamaan verokirjansa Helsinkiin.

Lisää asuntorakentamista hillitsemään asumiskustannuksia

Työmarkkinajärjestöt vaativat tällä viikolla, että Helsingin seudun kuntien asuntotavoitteita täytyy nostaa 50 prosenttia. SAK:n, EK:n, Akavan ja STTK:n mukaan kuntien on kaavoitettava, investoitava ja purettava sääntelyä seuraavien keinojen avulla:

1. Helsingin seudun kuntien on rakennettava 18 000 uutta asuntoa vuosittain: Helsinkiin 7 500, Espooseen 3 750 ja Vantaalle 3 000. Myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on lisättävä.

2. Kaupunkien on pidettävä varalla kerrostalorakentamiseen sopivia tontteja vähintään viiden vuoden ajaksi.

Vartiokylään uusia kaupunkipientaloja

Helsingissä tapahtuu rakentamisen ympärillä paljon tällä hetkellä. Kaupunkiin on tavoitteena rakentaa vuosittain 6 000 asuntoa. Vauhti on kova, mutta tarpeellinen, sillä lisääntyvä asuntojen tarjonta pitää pääkaupungin asuntojen hinta- ja vuokramarkkinat kurissa. SDP on esittänyt Helsingissä vieläkin korkeampaa asuntorakentamisen tahtia, sillä asuntotuotanto ei ole pysynyt pääkaupungin kasvavan väkiluvun tahdissa. Hinnat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti erityisesti kantakaupungin alueella.

Vastine Mikko Kärnälle: muu Suomi ei maksa Uudenmaan asumistukia

Kansanedustaja Kärnä toi tänään esille väittämän siitä, että muu Suomi maksaisi Uudenmaan asumistuet - ei muuten maksa. Koko väite on absurdi, ja jälleen sen tueksi tuodaan yksi tilasto erotettuna kokonaisuudesta täysin tarkoitushakuisesti.

Maksaako muu Suomi asumisen metropolialueella?

Liittyen viimeaikaiseen keskusteluun tulonsiirroista eri maakuntien välillä, olen tilannut eduskunnan tietopalvelulta kaikki saatavilla olevat laskelmat eri tukimuodoista ja valtionrahoituksen kohdentumisesta Suomessa. Tulen käsittelemään näitä laskelmia blogikirjoitusten sarjassa, jonka aloitan nyt käymällä läpi yleisen asumistuen kohdentumisen.

Helsingin yleiskaava jyrää lähimetsät ja virkistysalueet

Helsingin uusi yleiskaava tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja, mutta millä hinnalla? Luontoasiantuntija Keijo Savola selvitti Suomen kuvalehdelle (julkaistu 12.1.2017), mitä uusi yleiskaava tarkoittaa Helsingin metsäalueiden kannalta. Huolestuttavaa on, että selvityksen mukaan vain kolme laajempaa metsäaluetta 30:stä on täysin suojattu rakentamiselta.

Helsinkiin tarvitaan enemmän pieniä asuntoja

 


Rakennusyhtiö YIT:n arvion mukaan Helsingissä on jäänyt rakentamatta noin 24 000 asuntoa vuoden 2008 jälkeen liian tiukan sääntelyn vuoksi. Tarpeetonta ja kallista sääntelyä edustaa Helsingin kaupungin uusille asunnoille asettama keskikokorajoitus, joka määrittelee että uusissa asuinrakennuksissa joka toisen asunnon tulee olla vähintään 80 neliön kokoinen. Lisäksi yksiön minimikooksi on määritelty 20 neliötä. Tämä johtaa siihen, että uusien asuntojen keskimääräinen koko on vähintäänkin 50 neliötä. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä