Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Minullakin on unelma

Itsenäisyyspäivän aikoihin on hyvä pohtia suomalaisen yhteiskunnan peruskysymystä: mitä on olla suomalainen.

On selvää, että Suomi kuuluu länteen. Mitä länsi minulle tarkoittaa? Se tarkoittaa liberaalidemokratiaa, oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, yksilönvapauksia ja hyvää elämää. Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt tyhjästä. Se syntyi lujalla tahdolla ja ennen kaikkea kovalla työllä. Nyt ne, jotka tuon työn aikoinaan tekivät, tarvitsevat eläkkeidensä maksajat ja perintönsä jatkajat.

Suomi on noussut vieraan vallan alta, taistellut sortajaa vastaan, torjunut hyökkääjät ja rakentanut uudestaan tuhotun maan. Nykyään taistelua käydään myös maamme rajojen sisäpuolella, somessa, ja jopa Helsingin kaduilla. Jos taistelu ei eskaloidukaan fyysiseksi, ainakin ääri-ideologiat esiintyvät äänekkäästi.

Kirjoitin vuosi sitten polarisaationtorjuntatalkoista. Valitettavasti kiihkoilijat eivät järjen ääntä kuuntele. Tällainen kehitys on huolestuttavaa, varsinkin itsenäisyyspäivänä, jolloin pitäisi miettiä ennemmin sitä, mikä meitä suomalaisia yhdistää kuin sitä, mikä meitä erottaa.

Haluaisin sellaisen Suomen, jossa erilaisista aatteellisista näkemyksistä voitaisiin keskustella rauhallisesti ja sivistyneesti. On selvää, että aina tulee esiintymään äärimmäisiä kannanottoja ja mielipiteitä, mutta sen kanssa pitäisi oppia jo elämään eikä kiihdyttää polarisaatiota entisestään.

On hyvin ikävää huomata, kuinka omissa kuplissaan pyörivät kuppikunnat sulkevat väärällä tavalla eri mieltä olevat kokonaan pois omasta todellisuudestaan. ”Kuka muka äänestää persuja”, kysyi tunnettu näyttelijä aikoinaan. Toinen puolestaan julisti Lontooseen muuttaessaan hävinneensä taistelun: ”Ne terhikiemungit voittivat!”

Tällainen toisten suomalaisten poissulkeminen ja erilaisuuden torjuminen kuulostaa omiin korviini kurjalta. Maahanmuuttajiin ja yleensä uussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat tahot rajaavat aidon kansallismielisyyden vain kantasuomalaisiin, eivätkä yritäkään tätä eksklusiivisuuttaan peitellä. Siinä mielessä he ovat sentään rehellisempiä kuin yhtä lailla militanttia taisteluretoriikkaa puheessaan viljelevät pseudosuvaitsevaiset, jotka kuitenkin paljastuvat aivan yhtä suvaitsemattomiksi aina suunsa avatessaan.

Minun suomalaisuuteni sisältää niin terhikiemungit kuin kristakososet, vaikken kummankaan retoriikasta itse pidäkään. Minulle ei tulisi mieleenkään heittää pyyhettä kehään, jos eri tavalla ajattelevista ihmisistä koostuva puolue, jonka arvot ovat minulle kohtalaisen vastenmieliset, menestyisi vaaleissa. Päinvastoin, aitoon demokratiaan kuuluu myös vaalitappio ja sen kestäminen.

Kun on seurannut historiaa ja politiikkaa edes vähäisessä määrin, kaiken tämän pitäisi olla itsestään selvää. Kuplissa perspektiivi kuitenkin muuttuu niin kapeaksi, että mikään muu kuin jatkuva voittokulku ei kelpaa. Vastapuolta ja kansan tahtoa ei edes haluta kunnioittaa. Tällainen asenne ei ole kovin demokraattinen.

Yksilönvapauden ja ihmisoikeuksien kannalta asenne on vielä ongelmallisempi. Meillä suomalaisilla on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista, ja niiden hoitamisesta, eikä siihen kuulu erimielisten ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajattelun kulmakivi on diversiteetti ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ratkaista ongelmat poliittisten prosessien avulla. Nyt ilmapiiri on sellainen, että vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjailija Leena Krohn hiljattain sanoi, tilanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.

Myös Pirkko Saisio entisenä taistolaisena tietää, mistä puhuu. Nykyajan taistolaisuus on Saision mukaan sitä, että äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi tai fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikulttuurisuuden ihanasta utopiasta. Minkäänlaisia harmaan eri sävyjä ei edes haluta nähdä. Aivan samalla tavalla aikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itänaapuria vähänkin kritisoivat neuvostovastaiksi tai fasisteiksi. Kuvaavaa on, että Saisio tämän lausuntonsa jälkeen tuomittiin heti äärioikeiston pussiin pelaavaksi rasisti-fasistiksi. Maahanmuutosta on tullut uusi Neuvostoliitto.


Tilanne ei voi jatkua tällaisena. Meidän pitää oppia keskustelemaan ja sietämään erilaisuutta. Minun unelmani on inklusiivinen, ei eksklusiivinen. Minun suomalaisuuteni pitää sisällään niin kansallismieliset kuin punavihreät, ihonväriin, uskontoon tai etnisyyteen katsomatta. Suomalaisuus on paljon laajempi käsite kuin ääripäät antavat ymmärtää. 

Suomalaisuuden käsite on aina elänyt ajassa eikä se ole mikään lukkoon lyöty ideaali. Jos puhutaan unelmoinnista, on selvää, ettemme voi palata menneisyyteen tai haikailla epärealistiseen tulevaisuuteen. Maahanmuutto voi parhaimmillaan auttaa meitä laajentamaan käsitystämme siitä, mitä suomalaisuus pitää sisällään. Erinomainen esimerkki tästä on maahamme 1800-luvun lopulla muuttaneet tataarit. Heitä ei tarvinnut kotouttaa, he kotoutuivat itse.

Maahanmuutto ei kuitenkaan voi olla itseisarvo. Järkevällä ja kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuna maahanmuutto hyödyttää meitä, rikastaa aidosti kulttuuriamme, ja ennen muuta johtaa huoltosuhteen parantumiseen. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on ensiarvoisen tärkeä saada kestäväksi eikä se onnistu toistaiseksi toteutetulla politiikalla. Eläkkeet ja sosiaaliturva pitää pystyä rahoittamaan myös jatkossa, ja siihen tarvitsemme ahkeria maahanmuuttajia, jotka opiskelevat ja tekevät töitä, elättävät itsensä ja perheensä ja maksavat veroja. Nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdotonta säilyttää, jos huoltosuhde keikahtaa nurinniskoin. Emme liioin voi hyväksyä vieraanvaraisuuttamme röyhkeästi väärinkäyttävää ja arvojemme kanssa perustavanlaatuisessa ristiriidassa olevaa rikollisuutta. Seksuaali- ja muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat pitää pystyä karkottamaan.

Minun Suomessani islam ja suomalaisuus eivät ole ristiriidassa. Identiteetin rakentuminen on monimutkainen prosessi, mutta tataarit jo itsessään osoittavat, että muslimi voi halutessaan olla täysin suomalainen. Nykyinen kotouttamispolitiikka ei useinkaan tue tällaista positiivista kehitystä. Päinvastoin: jos kotouttamisessa korostetaan liikaa lähtömaan kulttuurin, kielen ja tapojen säilyttämistä, ihminen ei koe tulevansa osaksi tätä yhteiskuntaa. Identiteetti ikään kuin jää lähtömaahan. Monikulttuurisuus ei tässä mielessä ole rikkaus, sillä se ylläpitää eristäytymistä ja valtakulttuurin välttelyä.

Suomalaisten musliminuorten on voitava luoda itselleen tataarien tavoin sataprosenttisesti suomalainen muslimi-identiteetti, suomalaisuus ja islamilaisuus eivät saa olla toisiaan poissulkevia. Selvää on se, että tämä ei tarkoita islamin uskon ja islamilaisen kulttuurin niiden piirteiden hyväksymistä, jotka ovat ristiriidassa Suomen lakien ja hyvien tapojen kanssa. Jos muslimi ei voi tätä omassa uskontulkinnassaan hyväksyä, on hänen muutettava muualle. Inklusiivisuudellakin on oltava rajansa.

Minullakin on unelma. Itsenäinen ja vapaa Suomi tarvitsee voimakkaita läntisiä liittolaisia eli käytännössä EU- ja Nato-jäsenyyden, riittävän laajat yhteisiksi koetut arvot ja dynaamisen valtakulttuurin, joka kyllä sietää moninaisia alakulttuureja. Monikulttuurisuuden utopian mukanaan tuomia rinnakkaisyhteiskuntia emme sen sijaan halua.

Suomi on hyvä maa, pidetään se sellaisena.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitäpä tähän voisi lisätä tai poistaa yhtään mitään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Periaatteessa hyvä ja fiksusti kirjoitettu teksti. Yksi kömmähdys siinä kuitenkin on. Demokratiaan nimenomaan kuuluu, että kukin saa halutessaan heittää pyyhkeen kehään ja karistaa tämän maan pölyt kengistään. Vastakohtaakin on kokeiltu, enkä uskoisi Kalevan tai sinunkaan kutsuvan niitä yhteiskuntia demokraattisiksi.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Max, jokainen saa toki lähteä pois maasta niin halutessaan, en tietenkään pyri sitä kieltämään. Ihmettelen vain tätä tapaa, jolla esimerkiksi Antti Holma tai Jaakko Hämeen-Anttila ovet kuuluvasti paukkuen ja itsensä marttyyri-uhreina esittäen maastamme häipyvät. Isänmaallista olisi pyrkiä itse vaikuttamaan asioihin rakentavalla tavalla. Suomi on demokratia, ja demokratiaan kuuluu myös vaalitappion sietäminen. Seuraavissa vaaleissa tilanne voi olla toinen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Sen kun esittävät marttyyrla, kuka minä tai sinä olemme sitä kieltämään. Näyttäisi olevan kovin suosittuakin tänä päivänä. Sehän on heidän perusoikeus mielipiteen- ja sananvapauteen.

Miksi asioihin vaikuttaminen olisi isänmaallista, kun joku on oikeasta ratkaisusta tasan päinvastaista mieltä? Jos vaikka minä rupeaisin voimakkaasti vaikuttamaan omaisuuden suojan tai elinkeinonvapauden kumoamiseksi, pitäisitkö sitä isänmaallisena koska vaikutan?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #7

Atte, kumpikin häipyi maasta omista urasyistään. Oli vain oiva tilaisuus samalla vähän tölväistä persuja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Olin Hämeen-Anttilan kanssa kaljalla vähän ennen hänen lähtöpäätöstään ja ei hän silloin puhunut muusta kuin omasta urastaan. Että kyselyitä oli tullut useammastakin yliopistosta maailmalta ja hän pohti että mikä olisi paras. Ei sanaakaan persuista.

Tosin yrittäjiä hän haukkui. Se jäi vahvasti mieleen että hänestä on väärin että moni yrittäjä tienaa niin paljon ja yliopistoilla ei siksi ole tarpeeksi rahaa..

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Luulin että valtiolla on sitä enemmän rahaa jaettavaksi yliopistoille, mitä enemmän yrittäjät tienaavat. Ei taida talouspuoli olla Hämeen-Anttilan vahvinta osaamista.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Kyllä voi. Tässä on pahasti virheellinen väite: "Maahanmuuttajiin ja yleensä uussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat tahot rajaavat aidon kansallismielisyyden vain kantasuomalaisiin"

Kansallismielisten liittouma, joka pyrkii kokoamaan kaikki kansallismieliset yhteen tekee yhteistyötä Suomen sekulaarien iranilaisten kanssa esimerkiksi. Nämä iranilaiset ovat myös hyvin kansallismielisiä ja pyrkivät vaalimaan zarasthustralaista perinnettään, joka edusti yleisinhimillisiä humaaneja arvoja, kunnes islamin invaasio sen tuhosi Iranista kaiken muun sivistyksen ja tieteen ohella.

Kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset kansallismieliset ovat samalla aaltopituudella.

Käyttäjän TuulaTakkala kuva
Tuula Takkala

Hyvin kirjoitettu!

Sivistyneesti, asiallisesti ilmaistu ja realistisesti hahmotettu!

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

"Meidän pitää oppia keskustelemaan ja sietämään erilaisuutta."

Siis natsilipuissa Itsenäisyyspäivänä ei pidä nähdä mitään pahaa?

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Natsismissa näen paljonkin pahaa, enkä voi hyväksyä sitä, että jotkut natsit yrittäisivät väkivaltaisesti saada maamme yhteiskuntajärjestyksen muutettua fasistiseen suuntaan. Mutta mielipiteen- ja ilmaisunvapaus koskee myös heitä. Jos joku haluaa heilutella natsilippua mielenosoituksessa, pitää sen vapaassa ja demokraattisessa maassa olla sallittua, vaikka kuinka inhoaisi noiden lippujen edustamaa ideologiaa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Näitä ns. natseja on maassa ehkä max. 50 kpl, tod. näk. vähemmän. Saavat tarpeettoman suurta huomiota, mutta sitähän he hakevatkin.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Semmoista näkökulmaa kun jos yli sata vuotta sitten Suomeen kotoutuneihin Tataareihin jos verrataan nykypäivän kotoutumis jutskii jne. Tämän päivän tilannetta Suomessa jossa jo pikkulapsesta asti opinahjoon patistettu systemaattisesti .

Niin tämä meidän teknologinen tietoyhteiskunnan kehitys on niin pitkällä ja kovassa sykkeessä. Jotta yhteiskunnista joissa ihmisten koulutuksellinen kehitys on tyyliin samaa kuin Suomes 60 vuotta sitten .

On tilanne sama kuin formula ajoihin puikattas jollain T-Fordilla sisään radalle . Ja yritettäs "sopeutua" .

Ihan näkökulmana vain jottei suoraan ole siis verrannollinen mielestäni .

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Maahanmuuttaja kotoutuu kyllä vaikka olisi muslimi, jos hän vain sitä itse todella haluaa, ei siihen tarvita valtavia kotouttamistoimenpiteitä. Mutta vika on vaan siinä että monet eivät halua kotoutua/sopeutua, koita siinä sitten kaveria kotouttaa kun tätä ei pätkääkään kiinnosta muu kuin ilmainen raha.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Jouko, olen tästä samaa mieltä. Kotoutuminen on siinä mielessä yksisuuntainen prosessi, että maahantulijan pitää kotoutua olemassa olevaan yhteiskuntaan, ei niin, että yhteiskunnan oletetaan kotoutuvan jokaiseen tulijaan. Sen vuoksi vastuun kotoutumisesta pitääkin olla ensi kädessä maahantulijoilla itsellään. Toki uusia tulijoita autetaan alkuun, mutta jos maahantulija ei itse aktiivisesti osoita kotoutumishalukkuutta, pitää kysyä onko hän oikeassa yhteiskunnassa.

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

Hyvä kirjoitus. Toivon, että moni puoluetoverisi komppaisi näitä ajatuksia, myös käytännössä.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Erinomainen kirjoitus. Kiitos Atte!
Erityisesti kiinnitän huomiota kotouttamiseen, josta on paljon puhuttu ja johon on paljon käytetty resursseja. Mielestäni jo lähtökohta on väärä. Siinä painotetaan liikaa sosiaalipolitiikkaa ja erilaisten oikeuksien ja tukien saamista. Työ ei ole ensimmäinen asia, mikä näkyy tuloksissa. Ei myöskään sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan pikemminkin toisten kulttuurien ymmärtäminen.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Semmoista Attelta kysyisin käytännön tasol näkökulmaa . Jotta miten saisi tai voisi suhtautua mielestäsi sellaiseen tilanteeseen .

Kun omin silmin näkee kun jossain Suomen ostoskeskuksessa 12-17 vuotiaalle tytölle . 18-50 vuotiaat ulkomaalaiset miehet tarjoo tupakkaa tai siideriä tms. ??

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi asiaan pitäisi suhtautua eri tavalla, kuin jos tarjoaja on suomalainen?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Maahanmuuttajataustaiselle tuo ’koska tataarit n. 130v sitten’ -argumentti on tyhjänpäiväinen tai kohtuuton. Ja se on sitä esittipä sen maahanmuuttokeskustelussa kuka tahansa, ihan sama kummassa kainalossa ketunhäntä on.

Kyllä ne asiallisen, mielekkään kaksikulttuurisen Suomessa elämisen ja pärjäämisen mallit on löydyttävä lähempää. Ja me pottunokkasuomalaisethan emme tietenkään voi sitä määräillä, mikä tai kuka sellaiseksi malliksi nousisi.

Jos nyt tässä kävisin luettelemaan tunnettuja, ehkäpä nuoriakin kiinnostavia maahanmuuttajataustaisia suomalaisia, niin eipä aikaakaan, kun palstan kämyosasto pitäisi jokaista yhdessä ja erikseen kelpaamattomana. Vaikka olisi tataarikin esimerkkinä. Mikään ei tälle ’katukuva Itäkeskuksessa on muuttunut vieraaksi’ -umpimielistölle kelpaa.

Käyttäjän JouniLehmusruusu kuva
Jouni Lehmusruusu

Meillä oli varsin hyvä kotoutusaste ennen 2015 poikkeustilaa. Se toi kuitenkin sodassa traumatusoituneita ja ääri-islamia kannattavia nuoria miehiä joilla on syvä usko että kotoutuminen on islamin vastaista.

Pitäisi pyrkiä tulijoiden asuttamiseen hajautetusti, jolloin kulttuurien kohtaaminen tapahtuu luonnollisesti ja vähitellen. Nyt pakataan liikaa kasvukeskuksiin ja tulee klikkejä joissa tulijat eivät kotoudu, vaan he ovat vain oman kulttuurinsa kanssa ja esimerkiksi kieltä ei haluta opetella.

Myös lukumäärä on pidettävä hallinnassa, voimme auttaa 135 kertaa tehokkaammin paikan päällä samalla rahalla uhraamatta omia asuntojamme tai elämäntapaamme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset