Järkevän maahanmuuttopolitiikan tiekartta
Yksikään kevään eduskuntavaaleihin lähtevä puolue ei voi enää vältellä vaalien erästä keskeistä teemaa: maahanmuuttoa. Aihe on nyt tapetilla kaikkialla lännessä, niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Kysymyksen ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa viisaalla tolkun politiikalla.
Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhaun siirtäminen keskuksiin helpottaa niiden auttamista, jotka ovat eniten turvapaikan tarpeessa ja vie samalla pohjan ihmissalakuljetukselta. Mikä tärkeintä, keskukset ehkäisevät hallitsemattoman siirtolaisuuden unionin jäsenmaihin. Mykkänen myös listasi ehdotuksensa Verkkouutisten blogissa. Tämä vaikuttaa oikein hyvältä!
Ehdotin vastaavaa järjestelmää jo vuonna 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä. On toki tärkeää ja humaania suojella kaikkein hädänalaisimpia, mutta samalla on pidettävä huolta myös itsestämme.
Asian hoitaminen onnistuu liberaalidemokratian perusarvoista tinkimättä, minkä voi suoraan päätellä myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 7.11. Orpon mukaan ”samaan aikaan pitää olla selkeä rajavalvonta ja tiukka palautusjärjestelmä. Ja sitten se humanitaarinen puoli eli lämmin sydän”. Tähän on helppo yhtyä.
Aiheeseen liittyen osallistuin perjantaina 28.9. Helsingissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen järjestämään seminaariin ”Parempi Eurooppa: Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa”. Järjestäjän ohella tilaisuudessa alustivat sisäministeri Kai Mykkänen, erityisasiantuntija Mikko Simola Suomen EU-edustustosta ja Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.
Alustukset ja paneelikeskustelu keskittyivät niihin kysymyksiin, jotka EU:ta ovat viime vuosina voimakkaasti jakaneet. Varsinkin vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti pelkoja suuressa osassa EU-maiden kansalaisia, kuten ministeri Mykkänen omassa puheenvuorossaan totesi.
Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Täälläkin kansalaiset ovat silti huolestuneita monesta asiaan liittyvästä tekijästä ja huoleen on tietenkin myös perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tällainen ei saa toistua.
Mykkäsen puheenvuorot osoittivat, että EU:ssa on ministeritasolla havahduttu juuri niihin ongelmiin, joista itsekin olen kirjoittanut ja puhunut pitkään. Oikeastaan EU näyttäisi kulkevan juuri siihen suuntaan, mitä olen peräänkuuluttanut, joskin Mykkäsen kommenteista saattoi aistia pessimismiä EU:n ulkopuolelle perustettavien turvapaikanhakuleirien toteuttamisesta. Tähän ei taida tahto riittää ja se on ongelma. Toinen mahdollisuus ovat Mykkäsen ehdottamat keskukset EU:n ulkorajoille. Joku ratkaisu on kuitenkin pakko löytää.
Tulkitsen Mykkästä niin, että pakolaispolitiikan keskeiset kysymykset jäävät lopulta kullekin jäsenmaalle itselleen, jos ja kun yhteistä tahtoa ei EU-tasolla saavuteta. Kyse on ulkorajojen valvonnasta ja pitävyydestä, samoin yksittäisten jäsenvaltioiden halukkuudesta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Jos turvapaikanhaku siirrettäisiin leireille, kuten olen itsekin ehdottanut, Mykkäsen mukaan se tarkoittaisi samalla kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Tähän eivät Ranska ja Saksa suostuisi, puhumattakaan Visegrád-maista sekä Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta.
Mikko Simola kiinnitti huomiota merkittäviin yksityiskohtiin turvapaikanhakuun ja rajavalvontaan liittyen. EU on ryhdistäytymässä näissä asioissa, mutta samalla on selvää, että jos ulkorajat eivät pidä, koko Schengen-alue on vaarassa sulkeutua ja tähän sisältyy huomattavia taloudellisia riskejä. Vapaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus unionin sisällä on erittäin tärkeää myös yksittäisten jäsenmaiden taloudelle.
Riitta Silvennoinen nosti esiin työperäisen maahanmuuton ongelmia, joista tässä kannattaa mainita byrokratia ja integraatio. Työlupien saamista pitäisi helpottaa ja integraatiota edistää kaikin puolin. Silvennoinen ei kuitenkaan osannut kertoa, miten sopeutumista voitaisiin käytännössä edistää.
Tässä on tärkeää muistaa se, että matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.
Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.
Paneelikeskustelussa ministeri Mykkänen vastasi yleisökysymyksiin, jotka koskivat muun muassa turvapaikanhakijoiden keskittymistä samoille asuinalueille ja tästä syntyviä sosiaalisia ongelmia. Aihepiirissä on selvästi tapahtunut edistystä ja niin Mykkänen kuin EU-tason päättäjät vaikuttavat olevan ajan hermolla. Mykkänen mainitsi esimerkkinä taannoiset Ruotsin mellakat ja korosti, että samaa tilannetta ei saa päästä syntymään Suomeen. Olen luonnollisesti asiasta täysin samaa mieltä.
EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Olen ehdottanut Kanadasta tuttua pisteytysjärjestelmää ja työnhakua suoraan turvapaikanhakuleireiltä käsin. Esitin tähän liittyen panelisteille yleisökysymyksen. Mykkäsen vastauksen perusteella ainakin viimeksi mainittu ei liene EU-tasolla tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Muilta osin hän vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla kanssani.
On selvää, että nykytilanteesta hyötyvät eniten salakuljettajat ja kansallismieliset puolueet. EU:ssa ministeritasolla asia on tiedostettu ja se pitää tiedostaa myös kotimaan politiikassa. EU:n täytyy jollain keinolla löytää nopeasti realistinen ratkaisu turvapaikanhakuprosessin ongelmiin ja Mykkäsen mukaan tästä on olemassa myös Eurooppa-neuvoston linjaus. Henna Virkkunen korosti, että kansallisten ja Euroopan laajuisten päätösten rinnalla tarvitaan myös ylikansallisia ratkaisuja, joista YK:n pakolaissopimukset ovat keskeisessä roolissa.
Kun keskustelin Henna Virkkusen kanssa tilaisuuden jälkeen, olimme Virkkusen loppupuheenvuorosta täysin samaa mieltä: maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena täytyy nostaa avoimeen keskusteluun tulevissa eduskunta- ja EU-vaaleissa. Jos asiassa hyssytellään, se sataa kansallismielisten laariin. Kuten olemme huomanneet, moni EU:n jäsenmaa vetää jo nyt omaa linjaa eikä suostu allekirjoittamaan Virkkusen mainitsemia kansainvälisiä YK-sopimuksia. Tuore esimerkki on kohuttu GCM-sopimus, josta eduskunnassa taannoin keskusteltiin perussuomalaisten aloitteesta.
Turhan pelonlietsonnan ja ulossulkevan politiikan sijaan tarvitaan järkeviä, maltillisia ratkaisuja. Ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, koska sekä hakemusten käsittelyyn että turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten sosiaaliturvaan menee huomattavia summia valtioiden budjeteista.
Työnhakua pitää helpottaa, koska työ on paras väylä sopeutumiseen. Työllistämisen kynnystä pitää laskea ja byrokratiaa purkaa, mieluiten koko EU:n tasolla.
Näkemykseni mukaan Itä-Euroopan maat näyttävät, mihin suuntaan unioni on menossa, jos ongelmia ei nopeasti saada ratkaistua. Yksittäisten jäsenmaiden ratkaisut osoittavat, että mikäli EU-tasolla ei ratkaisuja löydetä, rajavalvonta siirtyy ulkorajoilta jäsenvaltioiden välille. Ääriesimerkkinä tästä toimivat Unkari ja Puola. Italia ja Itävaltakin ovat lähempänä niitä kuin Länsi-Eurooppaa. Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat jo vähintään yhtä maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaiset Suomessa.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään myös Suomen linja näihin kysymyksiin, jos Mykkäsen pessimistisiin näkemyksiin on luottaminen. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa päätöksistä jää kansallisvaltiotasolle. Selvää on myös se, että taakanjaon täytyy perustua kansallisiin voimavaroihin: jos työllisyys ja talous ovat heikolla tolalla, pakolaisten laajamittainen vastaanottaminen lietsoo entisestään vastakkainasettelua. En kannata Mykkäsen ehdotusta kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta. Meidän pitää ensin huolehtia nykyisten pakolaisten kotoutumisesta ja työllistymisestä.
Lisäksi jo nyt on varauduttava siihen, että toukokuun europarlamenttivaaleissa kansallismieliset puolueet vahvistavat asemiaan. Nouseva trendi johtuu pitkälti tähän asti harjoitetun maahanmuutto- ja talouspolitiikan virheistä. Orpon ja Mykkäsen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää ratkaisuesityksiä ongelmiin kaivataan. Osa kansalaisten huolenaiheista on erittäin perusteltuja.
Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen olisi suotavaa. En kannata EK:n hiljattain ehdottamaa korotettua 70% palkkatukea turvapaikan saaneita palkkaaville yrityksille. Asia pitää hoitaa helpottamalla työllistämistä yleisesti, mikä onnistuu parhaiten työn hintaa laskemalla, byrokratiaa vähentämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.
Tämä edellyttää sosiaaliturvaan ja veropohjaan radikaalia kokonaisremonttia eli sitä, että maastamme saadaan houkutteleva aidoille osaajille. Vastaavasti nykyiset työttömät saadaan töihin sillä, että työnteosta tehdään aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Kannustinloukut koskevat myös turvapaikanhakijoita.
Sama pätee ehdotuksiin hoitaa Suomen laskeva syntyvyys työperäisellä maahanmuutolla. Ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. On näet selvää, että pitkässä juoksussa myös uusien tulijoiden eläkkeet ja muu sosiaaliturva täytyy maksaa ja jos syntyvyys edelleen laskee, tarvitaan aina vain lisää työperäistä maahanmuuttoa rahoittamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat tulonsiirrot ja palvelut.
Hyvinvointivaltio aiheuttaa ikiliikkujaongelman. Sen ratkaiseminen tulee olemaan lähitulevaisuuden politiikan tärkein kysymys. En pidä siitä, että ihmisiä käsitellään pelkkinä tulo- ja menoerinä. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan natina kuitenkin aiheuttaa juuri sen. Muitakin vaihtoehtoja on: lisäämällä yksilön vapautta ja vastuuta moni nykyinen ongelma ratkeaa.
Koko EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua järkeen, ei tunteeseen. Viisas ja humaani politiikka on kaikkien etu. Muukalaiskammolle ei yhteiskunnassa tule suoda kasvualustaa ja paras lääke siihen on toimiva maahanmuuttopolitiikka. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.
Atte Kaleva
”Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille.”
Tämähän luultavasti ei tule toteutumaan eikä toimimaan.
Ensinnäkin sen takia, että mikään maa Afrikassa ei halua näitä keskuksia.
Toisekseen sen takia, että konsepti ei toimisi.
Keskukset täyttyisivät nopeasti hakijoista, koska halukkaita tulijoita olisi huomattavasti enemmän, kuin voidaan ottaa. Yli menevä osa jatkaisi Välimeren yli, kuten ennenkin.
Kaikkia turvapaikan saaneitakaan ei pystyttäisi sijoittamaan, ellei Saksa (ja Suomi) ottaisi näitä kaikkia. Muut kykenevät sanomaan ”ei”. Näitä sijoitettavia olisi yksinkertaisesti liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mainio kirjoitus! Aina kun minulta kysytään näistä asioista, niin vastaukseni on: Meidän ei pidä ottaa vastaan ihmisiä näistä kulttuureista, koska meillä ei ole siihen valmiutta.
1) Meillä ei ole psykologista valmiutta kohdata näiden kulttuurien ( lähinnä Lähi-Idästä tulevien ) tuomia ongelmia. Esimerkkinä voin mainita tapauksen Ruotsissa, jonne oli tullut 13-vuotias tyttö Irakista (kurdi?). Hän oli aloittanut koulun ja klaanineuvosto Irakissa langetti hänelle kuolemantuomion, koska hän oli ollut väärän pojan seurassa. Ruotsin viranomaisille varoitus tästä oli täysin mahdoton tajuta: ”Ei ole mahdollista!” ”Tuo on valhetta!” jne. Tyttö houkuteltiin sitten kesälomalla Irakiin ja serkut ampuivat kuoliaaksi.
2) Ei ole sosiaalista valmiutta kohdata ongelmia. Tässä tapauksessa ja monessa muussa, jolloin tyttö on viety kotimaahan silvottavaksi tai 12-vuotiaana pakko-avioliittoon 50-vuotiaan setänsä kanssa, niin yhteiskunta on ollut hampaaton.
3) Meillä ei ole juridista valmiutta kohdata näitä ongelmia ja suojella väkivallan uhreja. Kaikki tämä tulee esille Ulf Brobergin ja Leif Erickssonin kirjassa ”Du skall dö!”, joka kertoo kunniamurhan uhriksi joutuneesta Fadimesta. Tietenkin viranomaiset sanovat, että ”poliisi suojelee tarvittaessa”, mutta tämä ei ole totta ja sen sai Fadime itse kokea. Julkisesti sanottiin, että häntä suojellaan poliisin toimesta mutta samaan aikaan paikallinen poliisipäällikkö sanoi hänelle ”Et kai sinä kuvittele, että me voisimme vartioida sinua 24 tuntia vuorokaudessa!”
Eli Fadime olisi tarvinnut US Marshals Servicen suojelua. Todella tehokas poliisijärjestö joka suojelee todistajansuojeluohjelmassa olevia ja muita uhattuja 24/7. Eivätkä lähde kesken kaiken selvittämään jotain kolaria, jolloin uhatun kimppuun käydään niin kuin tapahtui Ruotsissa.
Eli ei ole valmiutta!
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni varsin hyvä kirjoitus. Muistan juu tuon Fadime Sahindalin tapauksen kun asuin silloin vielä Ruotsissa, oli se surkeaa, vaan ei ollut viimeinen tapaus. Muistaakseni oma isä ampui hänet, on se uskomatonta mutta kun perheen ”kunnia”….
Itse näen muslimien maahanmuuton lähinnä vaan negatiivisena asiana, katselin heidän touhujaan ihan riittävän pitkään Tukholman lähiöissä että asia minulle selvisi.
Kalevaltakin hyvä blogi, hän saakin varmaan olla rauhassa muutamalta ”kaikkitietävältä” koska ei ole persu.
Ilmoita asiaton viesti
Järkeviä ajatuksia, mutta niitä ei saa edistettyä Kokoomuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrassaan hyvä asiantuntijaarvio ilman sitä tai tätä intohimoja.
Turvapaikan hakijoiden leiritys hyin organisoiduilla leireillä mahdollisemman lähellä kotiseutuja EU: n ulkorajojen ulkopuolella ei vain ole Mykkäsen tai Kokoomuksen keksintö, vaan Maailman johtavan asiaan perehtyneen Oxfordin Yliopiston pakolaisuuteen perehtyneen keskuksen tutkimuksen lopputulos jo ennen v. 2015.
Mutta ei oppi ojaan kaada jälkijunassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minkäänlainen ”tiekartta” ei tule toteutumaan Suomessa. Siitä on todistuksena se kuin lähes kaikki puolueet ovat ilmoittaneet sulkevansa ainoan maahanmuutto kriittisen puolueen perussuomalaiset, mahdollisen hallitus yhteistyön ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa järjräestelmää on ehdottanu 2015 SE ja siitä irtautuneena nyt sitten SKE.
Ei ole ehdotukset kelvanneet, rasistisina liikkeinä kun nuo on tuomittu.
Jännä juttu, kun joku valtapuolue sen pöytään heittää ” uutena teemana ” se onkin aivan ok…Elämme kaksinaismoralismin aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista Lauri!
En ole itse perehtynyt tuohon mainitsemaasi Oxfordin yliopiston tulokseen, mutta epäilemättä he ovat tehneet tutkimuksensa huolella. Muutenkin, kuten sanoit, tärkeintä ei ole se, kuka ensimmäisenä on jonkin idean kehittänyt tai sitä lähtenyt ajamaan. Tärkeintä on se, että oikeat toimenpiteet tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon.”
Juuri lueskelen laatikkoon kopsahtanutta Yrittäjäsanomat lehteä. Suomen yrittäjät ovat terävöittäneet pitämässään syyskokouksessa toimintastrategiaansa useilla teema-alueilla.
Maahanmuuttajien kohdalla konkreettinen toimenpide on juuri perustettu ”maahanmuuttajayrittäjien verkosto”, joka tukee työllistymistä yrittäjinä. On hyvä että ”Tiekarttojen” jatkeeksi tulee usealla taholla konkreettisia toimenpiteitä. Kuten Kaleva toteaa ”työ on paras ja nopein väylä integraatioon”. Tiekartta sinällään kun ei työllistä vielä ketään.
Artikkelissa kerrotaan lähtötietona tilastokeskuksen lukuja, joitten mukaan Suomessa on 10 000 ulkomaalaistaustaista yritystä joissa töissä 30 000 hlöä ja yhteenlaskettu liikevaihto noin 3,5 miljardia. Sitten on muutamia juttuja onnistuneista bisneksistä. Mm. xxx (mainostaahan ei saa) konsernista, joka on kasvanut isompien ajoneuvojen siivousyhtiöstä nopeasti kuuden yhtiön kokonaisuudeksi. Konsernin liikevaihto on 7,5 miljoonaa euroa ja se työllistää suoraan 60 henkilöä + kumppaniverkostonsa kautta lähes parisataa. Suurin osa työntekijöistä on maahanmuuttajia.
Työllistyminen yrittäjyyden kautta on yksi varteenotettava polku. Hienoa että yrittäjäjärjestö on osaltaan ottanut viestikapulan kouraansa. Kokonaisuutta hoitaa Suomen yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori. Toki yrittäjäjärjestö hamuaa myös uusia jäseniä. Se tapahtuu paikallisyhdistysten kautta. Vaikkapa täällä Kontiolahdessa ja Joensuussa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä kommentista Seppo! Työllistyminen yrittäjyyden kautta on todella eräs varteenotettava polku, myös maahanmuuttajille.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se hyvä, jos kokoomuskin alkaa hiidellä samoja latuja, mitä on persut ovat hiihdelleet jo vuosia. Parempi kopsata hyvä, jo keksitty idea, kuin keksiä sama omana ideanaan. Orpohan tässä joutuu nöyrtymään, kun kansat euroopassa eivät kaikkea kansainvaellusta salli.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Suomen itsenäiselle politiikalle edullista hyväksyä CGM-sopimus? Jos on, niin miksi se on niin suuri kysymys monissa muissa maissa, mutta Suomessa mielletään vain PS:n kyseenalaistamaksi. Olisitko Atte itse esittänyt sen hyväksymistä jos olisit vastuuministeri?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti kirjoittaa maahanmuuttajista, joista Suomen kohdalla siirtolaisten osuus näyttää pieneltä. Miksi turvapaikanhakijat/pakolaiset sotketaan GCM-asiakirjaan, se kun ei näitä koske, vaan siirtolaisia. Pakolaisista on omat säännökset.
GCM:
”4. Refugees and migrants are entitled to the same universal human rights and fundamental freedoms, which must be respected, protected and fulfilled at all times. However, migrants and refugees are distinct groups governed by separate legal frameworks. Only refugees are entitled to the specific international protection as defined by international refugee law. This Global Compact refers to migrants and presents a cooperative framework addressing migration in all its dimensions.”
Persuthan nuo kaksi ryhmää sotkevat kun näyttää olevan vaikea ymmärtää vieraskielisiä asiakirjoja.
Ilmoita asiaton viesti
Olet aivan oikeassa Max. Lisäksi on syytä muistaa, että tämä GCM-sopimus ei velvoita mihinkään. Se on siis luonteeltaan ohjeellinen. Tämä on tainnut jäädä monelta GCM-hysteerikolta huomaamatta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisäksi on syytä muistaa, että tämä GCM-sopimus ei velvoita mihinkään. Se on siis luonteeltaan ohjeellinen.”
Kuten Pariisin ilmastosopimus johon Suomi sitoutui ja pahimmat päästelijät lupasivat vain lisätä päästöjään. Tästä kansainvälisten sopimusten historiasta näemme että Suomi on aina halunnut olla paavillisempi kuin paavi ja ottaa sopimukset enemmän kuin kirjaimellisesti siinä missä muut maat ovat leväperäisempiä. Pääsihän Katainen komissaariksi kun suomalaiset maksoivat miljardeilla Kreikan velkoja, mitään järkeä ei tuossa ollut kuten ei ole sitoutumisessa siirtolaisuuden edistämisessä. Vieläkin Suomi jaksetaan muistaa kuinka maksoimme velvollisuudentuntoisesti sotakorvauksemme.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, unohdin vastata Karrille: en esittäisi sopimuksen hyväksymistä, jos olisin vastuuministeri. Syy on se, että en näe sopimuksessa mitään hyviä puolia Suomelle, ellei tosiaan mahdollisuutta oman hyveellisyyden signaloimiseen lasketa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin tiedetään olevan henkilö, jolla pitäisi olla sekä tietoa, että kokemusta sekä maahantulon järjestämisesta GCC maissa, että islamin kulttuurista ja sen sopeutumiskyvyttömyydestä vapaan uskontovalinnan maailmaan.
Tuossa GCC ryhmässä on joukko taloudellisesti voimakkaita valtioita. Jotkut öljystä, jotkut turismista, jotkut kauppamiestaidoista johtuen.
GCC maissa kaikissa on meihin ja Euroopan unioniin verrattuna massiivinen osuus maahamuttajia tai vierastyöntekijöitä. Kokonaislukumäärässä miljoonittain.
Maakohtaisesti niin että Kaasumaa Qatarissa noin 90% koko populaatiosta on vierastyöntekijöitä, Arabiemiraateissa noin 75% ja sitten vaihtelevasti aina Omanin noin 30 prosenttiin. (Prosenttiluvut olen kirjoittanut muistista tarkistamatta)
Kaikille noille maille,Saudi Arabia, Bahrein, Kuwait, Qatar, Arabiemiraatit ja Oman, on yhteistä että jokaisen oma raja pitää 100% ja jokaiseen maahan saa työnantaja tuotettua helposti määräaikaisella viisumilla työtekijöitä tarpeeseensa. Hallitus kuitenkin tarkastaa viisumihakemukset ja hillitsee maahantuontia jos ei näe sille tarvetta tai hyötyä.
Määräaikaisviisumit ovat yleisesti voimassa 3 vuotta kerrallaan ja sen jälkeen se haetaan uudestaan. Kun lupaa ei enää myönneta tai kun maakohtainen poistumisikä tulee vastaan niin kaikki palaavat kotimaahansa. Aivan poikkeustapauksissa joita on yhteensä ehkä kourallinen on joku saanut kansalaisuuden ja siten pysyvän jäämisoikeuden. Sellaisen sai muunmuassa yli 800 metriä korkean Burj Khalifan viimeisen (korkeimman vaiheen) operoija joka vietti puolivuotta nosturissa.
Tämä on yksi reaalinen malli miten kyetään työllistämään kaikkia tyydyttävästi miljoonia ns. halpamaiden kouluttamattomia ja koulutettuja työntekijöitä.
Heille maksetaan palkkaa paljon vähemmän kuin kansalaisille mutta aina merkittävästi enemmän kuin tienaisivat kotimaassaan. Koulutetut taas tekevät aina omat sopimuksensa ja ehtonsa mutta hekin tulevat määräaikaisilla työluvilla.
Kun tästä tulisi aivan liian pitkä kirjoitus niin en kerro miten muualla EU ulkopuolella toimitaan. Kaikkialla kuitenkin ihan eri tavalla kuin Unionissa tai meillä. Kaikissa maan oma hyöty edellä.
Meillä ja Euroopan Unionissa siis olisi todella suuri maahanmuuttopolitiikan muutos tarpeellinen.
Jos toimitaan kuten GCC maissa, niin mitään kotouttamistakaan ei tarvita koska tulijat ovat laillisia ja ovat halunneet tulla sopeutumaan työhön ja menestymiseensä. Senttiäkään ei tule mitään sosiaali tai kotoutumisapuja. Työnantaja tarvittaessa antaa ”ennakkoa” jos sille on tilaus ja paikka.
Systeemiin kuuluu mysö pääosin joukkomajoitus eri tasoisesti koulutuksesta ja työstä riippuen. Itse sopimuksensa neuvottelijat neuvottelevat myös asumisen itse.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä velvoite suomella on ottaa yhtäkään eu -usa politiikan kansojen siirron tyyppiä suomeen ylipäätään?!Tässä on koko ongelman ydin.Näitä 32 000 kokoomuksen ja keskustan tyyppiä ei suomella ollut mitään pakkoa ottaa tänne ,ei eu SUOSITUS ole mikään pakko vaikka medianne avulla niin mainostettiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin selkeä ja hyvä kirjoitus. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ja maahanmuuttoa on syytä pohtia. Meillä tullaan tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta jos se on pääosin matalapalkka-aloille suuntautuvaa, myös työperäinen maahanmuutto heikentää hyvinvointivaltion ylläpitoa. Sen vuoksi tarvitaan Kanadan tyyppistä pisteytystä työperäisessä maahanmuutosta.
Vaikka meillä puhutaan suuresti työperäisestä maahanmuutosta, suurimmat maahanmuuttoryhmät koskettavat humanitaarista maahanmuuttoa. Tämän ryhmän kotouttaminen ja ennen kaikkea työllistyminen näyttää olevan haasteellista. Blogistilla on toki ehdotus tulevien turvapaikanhakijoiden käsittelystä EU:ssa. Toivottavasti suunnitelma myös pannaan käytäntöön ennen kuin uusi turvapaikanhakijoiden aalto alkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen maahanmuuttossa Kanadan tai Australian käytännöt valikoivasta maahanmuutosta tuskin toteutuisivat todellisuudessa, sillä Suomi ei ole kovin ihastuttava kohde kouluttautuneiden maahanmuuton kohteeksi.
Ikävästi fiksujen äreiden äijien ( Isokallio ja Eerola ) mukaan jopa 5.000 omaa kouluttautunutta suomalaista lähtee nyt maasta vuosittain töihin ja jatko-opintoihin ulkomaille – vaikka Suomessa asuukin Maailman onnellisin kansa. Tämä on todellisuudessa aivan valtava vaiettu ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Pakolais-/Maahanmuutto-ongelmasta: http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipit…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kirjoitukseni aiheesta tältä vuodelta:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257635-pakol…
Kirjoitin tämän mallin säästöistä jo v. 2014 kun Reijo Tossavainen oli vielä eduskunnassa. Muistan sen siitä, että meillä oli samansuuntaisia näkemyksiä aiheesta, vaikka muuten olin PS:n jutuista jyrkästi eri mieltä. Uskon, että Tossavainen sai tämän linjauksen jollakin muotoa myös PS:n johonkin ohjelmaan.
Nyt näköjään myös Kok on tulossa samoille linjoille (HUOM!=>) vaalijutuissaan.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Luin tekstin, ja totesin että Kalevasta on kehkeytynyt täysiverinen poliitikko. Hän näet käyttää toistuvasti ilmaisua ”On selvää että…”
On selvää että kun poliitikko käyttää toistuvasti ilmaisua ”on selvää että…” perustelematta asiaa oikeastaan mitenkään, niin silloin on selvää ettei mikään ole selvää.
Tämä nyt on saivartelua, mutta opastaessani nuoria poliitikkoja vaalityön suhteen korostan heille aina, että ei kannata käyttää ilmaisua ”On selvää että…”.
On selvää että on turvattava, lisättävä, kasvatettava, hoidettava, vähennettävä. Poliitikkojen kieltä, josta puuttuu sisältö.
Kalevan kirjoituksessa on onneksi myös sisältö, johon tietenkään en kantaa ota.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä kommentista Pekka! On selvää, että tärkeintä on keskittyä olennaiseen, eikö niin?
Ilmoita asiaton viesti
Pakolaisuus ei ole ongelma, vaan ongelma on SYY miksi pakolaisia yleensä on olemassa. Että kieltää SYYN tulemisen Suomen rajan sisäpuolelle tai poistaa olemassa olevan SYYN Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole rasismia, vaan rasismin estämistä. Pakolaisuus on SEURAAMUS SYYSTÄ. Jos emme sulje maamme rajoja lakisääteisesti SYYLTÄ, meistä tulee SEURAAMUS.
Ilmoita asiaton viesti
Jos syistä puhutaan, niin nehän ovat valkoisen miehen aloittamat sodat ja riisto.
Tosin myönnän, että myös esim. Iranista on tullut väkeä, vaikka sitä ei olla vielä ehditty pommittaa maantasalle.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Juu, riistopa hyvinkin.
Iranista lähtee vain afgaanit, ei iranilaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä opettanut suomen kieltä iranilaiselle, joten kyllä sieltäkin joitain tulee.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
On selvää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on tosiaan hyvä paikka perustaa lisää turvapaikkakeskuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ei tule allekirjoittaa tai muutoin hyväksyä sitä GCM-sopimusta josta monet johtavat maat ovat jo sanoutuneet irti.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmat on tehty myönnettäviksi. Vasta sitten niihin voidaan edes odottaa ratkaisua.
Irakista ja Somaliasta tulevat pakolaiset työllistyvät katastrofaalisen heikosti. OECD:n uuden tutkimuksen mukaan heidän työllisyystaso on jäänyt Suomessa pysyvästi 60-80% kantaväestön työllisyyasastetta alhaisemmaksi.
Ehdottaako ehdokas Kaleva tähän huoltosuhteen ja kestävyysvajeen kannalta tärkeään ongelmaan tosissaan lääkkeeksi « kotouttamisen tehostamista »?
Ilmoita asiaton viesti