Professori Juusolan ontto kritiikki
Maaliskuussa Otavan kustantamana ilmestynyt kirjani Jihad ja terrori on herättänyt mukavasti keskustelua, mikä on oikein hyvä asia, sillä osaltaan tarkoitinkin sen keskustelunavaukseksi. Viimeisimpänä kirja-arvion tehneiden joukkoon on liittynyt Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen professori Hannu Juusola. Ehdin jo aiemmin lempeästi huomauttaa häntä siitä, että hän kovin kärkkäästi kommentoi teostani sitä lukematta, mutta nyt kirja on siis luettu, kiitokset siitä ja samoin myös arviosta! Arvostan professori Juusolaa modernin Lähi-idän yhteiskuntien tuntijana ja olen sen vuoksi luonnollisesti iloinen siitä, että hän halusi teokseni arvioida.
Olen aiemminkin ihmetellyt monien Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen islamintutkijoiden pontevaa intoa tutkimuskohteensa, eli islamin, epämiellyttävien puolien parhain päin selittämiseen, sillä se ei nähdäkseni mitenkään liity objektiivisen ja akateemisen tutkimuksen tekemiseen. Tällaiseen asenteeseen on tosin yliopistolla ikävä kyllä totuttu muuallakin, harvassa ovat olleet esimerkiksi sellaiset lausunnot, joissa Aleksanteri-instituutissa valtaa pitäneet Markut Kivinen ja Kangaspuro olisivat Venäjän toimia missään määrin kritisoineet.
Olin vuoden 2012 elokuussa kutsuttuna Suomen Lähi-idän instituutin yhdessä mm. Helsingin yliopiston kanssa järjestämään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon, jossa esittelin omaa tutkimustani. Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta. Ihmettelin kovasti tätä asennetta, sillä en tutkijana koe voivani, enkä haluavani, ruveta kirjoittamaan pamfletteja. Minun nähdäkseni akateemisen tutkijan tehtävä on päin vastoin pyrkiä objektiivisesti minimoimaan omien ennakkokäsityksiensä vaikutus tutkimukseen ja analysoida tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman totuudenmukaisesti sellaisena kuin se ilmenee, täysin riippumatta siitä, voiko joku käsittää tuon ilmiön hyväksi tai pahaksi.
Tällainen asenteellisuus on erityisesti yliopiston tutkijoiden piirissä hyvin valitettavaa, sillä se voidaan helposti tulkita hyssyttelyksi ja islamin ongelmallisten kohtien valkopesemiseksi. Edelleen sama asenteellisuus näyttää ikävä kyllä leimaavan professori Juusolan kirjastani tekemää arvostelua. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä se laskee väistämättä hänen lausuntonsa painoarvoa. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, mutta toivon akateemisten kritisoijien myös muistavan, että akateeminen tutkimus ja yleistajuinen tietokirja ovat kaksi eri asiaa. Kirjassani on 208 sivua, enkä mitenkään halunnut paisuttaa tekstiä enempää, muutoin vaarana olisi ollut sellaisen tiiliskiven kirjoittaminen, johon kohdeyleisöni, asiasta kiinnostuneet maallikot, eivät olisi jaksaneet edes tarttua. Valitettavan paljon asiaa oli siis pakko jättää kirjasta pois, detaljitason seikoista nyt puhumattakaan. Uskon kuitenkin vakaasti, että valitsemani lähestymistapa toimii hyvin juuri yleistajuisen tietokirjan kohdalla.
Juusolan esille nostamista asiavirheistä olen luonnollisesti hänelle kiitollinen, varsinkin niistä kahdesta, joiden kohdalla hän on oikeassa. Ottomaanien valtakunta ei tosiaan romahtanut 1924 kuten kirjassani lukee, vaan 1923. Pahoittelen lukijoilleni tätä valitettavaa kirjoitusvirhettä ja korjaan sen tuleviin painoksiin. Valitettava kirjoitusvirhe yhdessä vuosiluvussa esiintyy myös Egyptin vallankaappauksen kohdalla.
Egyptin presidentiksi vuonna 1954 noussut Gamal Abdel Nasser käytti vuoden 1952 vallankaappauksessa hyväkseen sekä Muslimiveljeskuntaa että nuorten upseerien liikkeen keulakuvana toiminutta vuoden 1948 sodan sankaria Muhammad Neguibia, jotka molemmat hän syrjäytti nopeasti. Kuten modernin Egyptin historiaan professori Juusolan tavoin perehtyneet lukijat hyvin tietävät, nousi Nasser ensimmäisen kerran presidentiksi helmikuussa 1954 pakottaessaan Neguibin eroamaan, mutta Neguib palasi vielä hetkeksi valtaan, kunnes joutui jälleen eroamaan, tällä kertaa lopullisesti, saman vuoden lokakuussa. Tämän vuoksi on täysin perusteltua sanoa, että vuonna 1952 alkanut vallankaappaus kulminoitui vasta kun Nasser oli hajottanut Muslimiveljeskunnan ja kaapannut vallan presidentiksi alkuun nostetulta Naguibilta. Sayyid Qutbia käsitelleessä luvussa näin onkin, mutta Hassan al-Banna ja Muslimiveljeskunta -luvussa tekstiin on epähuomiossa jäänyt Nasserin presidentiksi nousun vuosiluvuksi 1952, joka ei siis pidä paikkaansa, vaan pitäisi olla 1954. Tämäkin jäi jostain syystä käsikirjoitusta tarkistaessani minulta huomaamatta ja on luonnollisesti syytä korjata tuleviin painoksiin.
Muuten joudun toteamaan professori Juusolan detaljitason kritiikin ontoksi. Perustelen näkemykseni seuraavassa:
Umaijadimoskeija herättää Damaskoksen salafilaisten sunnien keskuudessa vastustusta moskeijassa olevien hautojen vuoksi. Hautojen sijaitsemista moskeijassa pidetään yleisesti shiialaisena käytänteenä, mikä ei sovi sunneille. Vielä pahemmalta näyttää haudoilla yleisesti ja äänekkäästi tapahtuva shiialainen pyhimysten palvonta. Tämän vuoksi salafistiset sunnit, ja siis myös kirjan aihepiirin kannalta keskeiset jihadistit, kokevat moskeijan shiialaiseksi ja vääräoppiseksi.
Hafez al-Assad osallistui keskeisesti Syyrian vuoden 1963 baathistiseen vallankaappaukseen, jonka tuloksena hän kaappasi vallan ja nousi myöhemmin presidentiksi. Olennaista asiassa on se, kuten tekstistäkin nähdäkseni käy ilmi, että tuolloin Muslimiveljeskunta kiellettiin.
Yleisesti suhteellisen vapaina ja demokraattisina pidettyjen Palestiinan vuoden 2006 vaalien voittajaksi nousi Hamas, joka sai 74 paikkaa yhteensä 132 paikasta. Erityisesti Gazan kaistaleella Hamasin vaalivoitto oli hyvin selvä. Vaaleja seuranneiden levottomuuksien jälkeen Hamasin ja Fatahin yhteishallitus muodostettiin vasta 8. helmikuuta 2007. ja sen alkujaankin hutera yhtenäisyys päättyi 14. kesäkuuta 2007, kun Hamas syrjäytti Gazan kaistaleella Fatahin ja ryhtyi itse käyttämään valtaa. On siis jälleen varsin perusteltua sanoa, että vaalien seurauksena Gazassa valtaa piti Hamas ja Länsirannalla Fatah.
Nämä Juusolan mainitsemat epätarkkuudet ovat juuri sellaisia detaljitason asioita, joille annetaan suuri painoarvo akateemisessa tutkimuksessa, mutta jotka eivät minun näkemykseni mukaan kuulu jihadismia käsittelevään yleistajuiseen tietokirjaan, enkä sen vuoksi kirjoittanut niitä auki. Tällaisen kirjan arvo kun on nimenomaan siinä, ettei maallikkolukijaa hukuteta sinänsä faktuaalisesti korrekteihin, mutta kirjan pääasian kannalta turhanpäiväisiin yksityiskohtiin. Juusola kritisoi minua myös siitä, etten ole hänen mielestään riittävän hyvin määritellyt käyttämiäni, kieltämättä vähän hankalasti suomennettavia termejä, kuten ’fundamentalismi’, ’jihadismi’, ’salafismi’ ja ’islamismi’. Tämä on islamin tutkimukseen perehtyneeltä professorilta hyvin omituinen kommentti, sillä alan kirjallisuudessa termejä käytetään yleisesti juuri samassa merkityksessä ja samalla tavalla kuin minäkin olen kirjassani käyttänyt. Pelkästään salafismin ja jihadismin määrittelyyn kuluu kirjasta 44 sivua, joten ehkäpä professori Juusola voisi vähän avata sitä, miten ja millä tarkuudella nämä termit hänen nähdäkseen kuuluisi määritellä? Samoin Juusolan epämääräiset viittaukset nähdäkseni varsin selkeään ja yleistajuiseen tapaani translitteroida arabiaa vaatisivat lisää avaamista.
Juusola kirjoittaa, että hänen on vaikea ymmärtää miksi esittelen esimerkkinä poliittisesta salafismista juuri Muslimiveljeskunnan. Nyt minun on puolestani pakko ihmetellä professori Juusolan lausuntoa. En millään voi uskoa hänen olevan näin tietämätön siitä erittäin merkittävästä ja kauaskantoisesta vaikutuksesta, joka Muslimiveljeskunnalla ja etenkin sen keskeisellä ajattelijalla Sayyid Qutbilla on ollut globaaliin jihad-liikkeeseen, varsinkaan kun tuon tämän yhteyden kirjassa niin selvästi esiin.
Juusolan kritiikissä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle vasta kun hän esittää, etten selitä tai kontekstoi jihadismin kehitystä lainkaan. Se ei sinänsä pidä paikkaansa, sillä kirjani toisessa ja kolmannessa osassa nimenomaan selitän ja kontekstoin jihadismin kehityksen Juusolan mainitsemana ajanjaksona liikkeen tärkeimpien ajattelijoiden ja toimijoiden kautta. Ymmärrän kuitenkin Juusolan ajatuksen, pohdin nimittäin käsikirjoitusvaiheessa pitkään näkökulman valintaa tämän asian suhteen. Pelkoni oli se, että pyrkimällä liian laajalla taustoituksella sisällyttämään teokseen koko 1900-luvun muslimienemmistöisten yhteiskuntien sosiaalinen, taloudellinen, kolonialistinen ym. kirjo, käy teksti helposti kuivaksi ja maallikkolukijani kyllästyy. Jotenkin olisi kuitenkin ideologian kehitys kontekstoitava ilman, että tuloksena on uuvuttava tiiliskivi. Nähdäkseni se tapa, jolla asian lopulta ratkaisin, on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi, sillä varsin monet lukijani ovat kiittäneet sen avanneen heidän ymmärrystään vaikeasti lähestyttävästä asiasta. Ymmärrän hyvin sen, että asiaan syvällisesti perehtynyt islamintutkimuksen professori kokee ratkaisuni pelkistetyksi, mutta tässäkin kohtaa on jälleen syytä muistaa, etten kirjoittanut kirjaani lähtökohtaisesti hänelle.
Kirjani johdantoluvussa käsittelen yhteiskunnassamme vallitsevaa valitettavan polarisoitunutta keskustelukulttuuria perustellessani tarvetta suomenkielisen yleistajuisen jihadismia käsittelevän kirjan kirjoittamiselle. Ymmärrän professori Hannu Juusolan aiempien lausuntojen valossa hyvin sen, että hän on kokenut johdannossa maamme keskustelukulttuurin islamofiilistä ääripäätä vastaan kohdistamani kritiikin osuvan itseensä. Toivottavasti se kuitenkin saa hänet, ensiälähdyksestä toivuttuaan, tarkastelemaan kriittisesti myös omia ennakkoasenteitaan. Jos nimittäin riittävän moni ääripäähän asemoituva henkilö näin tekisi, olisi keskustelunavaukseni onnistunut ja voisimme lopultakin ryhtyä puhumaan myös vaikeista asioista suoraan, ilman turhaa kiihkoa, hyssyttelyä tai ideologista paatosta.
Atte Kaleva
”Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta.”
Kieltämättä kummallinen periaate peräti yliopistotasoiselle tutkimukselle, että totuuden ja objektiivisen tiedon etsimisen sijasta tutkimuksen pitäisi olla jo lähtökohtaisesti puolueellista. Voiko Helsingin Yliopisto odottaa nauttivansa tieteellistä arvovaltaa, jos se sallii tutkimuksen kohteeksi vain aiheita, joista jo etukäteen tiedetään saatavan halutunlaisia poliittisesti korrekteja tuloksia?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä samaa minäkin silloin kovin ihmettelin. Vastaavanlainen asenneilmapiiri on ollut valitettavan yleinen Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen islamintutkijoiden keskuudessa, mikä on kovin sääli. Tällainen asenteellisuus kun rapauttaa luottamusta laitoksen tuottaman tutkimuksen luotettavuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole ollut yksin Helsingin yliopiston tutkimuslaitoksen piirissä vaan kyllä ihan yleisesti medioiden tahollakin uutisoidessa eri tapahtumista. Sopii sitten ihmetellä miten tällaiset ilmaisut/kannanotot vaikuttavat yleiseen yhteiskunnan ilmapiiriin ja medioiden luotettavuuteen. Asioista pitää pystyä puhumaan oikeilla nimillä ja ottamaan kantaa muutoinkin avoimesti. Hyssyttely ja mielistely suuntaan tai toiseen ei ole oikea tapa tehdä politiikkaa eikä uutista.
Jotenkin tuntuu siltä, ettei näiden utopisten käsitysten omaavien päitä saa mitenkään käännettyä ymmärtämään oikeaa laitaa eli sitä mistä Atte sinäkin olet monet kerrat kirjoittanut ja puhunut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se tosiaan ole rajoittunut mitenkään Helsingin yliopistoon, valitettavasti. Olen blogissani pyytänyt meitä kaikkia osallistumaan yhteisiin polarisaationtorjuntatalkoisiin, ja koen että tämä keskustelun käyminen on nyt sitä omaa osallistumistani.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se oma kanta jostakin syntyy. Omista kokemuksista, muiden kertomista kokemuksista, mukama tosiasioista ja loppujen lopuksi saadun tiedon jäsentäminen ja siitä edelleen omaksi totuudeksi.
Kun saan Atten kirjan kirjastosta ja luen sen, niin sen seurauksena saattaa minunkin näkemykseni muuntua piirun verran johonkin suuntaan. En vielä pysty takaamaan minne mennään. Syntyykö kompromissi, vai hväksynkö vain toisen suuntauksen.
Toivottavasti tälläkin foorummilla löytyy vastaväittäjiä, mutta ehkä myös Atteen kallellaan olevia.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, kyllä Attella on sen verran kokemusta islamistien ”vieraana” olemisesta, että hänen tietonsa pohjautuu käytännön havaintoihin ja kokemuksiin. Nämä kokemuksensa ja tutkimansa tiedot hän on tuonut kyllä esiin jo monen monta kertaa. Kovin vaikeaa näyttää olevan saada mielipiteitä muuttumaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla ei ole edes omia kokemusperäisiä havaintoja. On vain joidenkin kertomia mielipiteitä, joita uskotaan sokeasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Hannu, kyllä Attella on sen verran kokemusta islamistien ”vieraana” olemisesta, että hänen tietonsa pohjautuu käytännön havaintoihin ja kokemuksiin.”
Se vieraana olo ei varmasti ollut mitään nähtyyskierroksia hop-on/hop-off busseilla vaan enemmänkin ihan jotain muuta. Tuskin siinä käytännön tietokaan paljon parantunut sillä tavalla kuin voisi kirjan kirjoittamisen osalta kuvitella.
Ilmoita asiaton viesti
Voit ihan vapaasti kuvitella mitä haluat. Varsinkin jos sinulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia islamistien seurassa. Mainitsemani ”vieraana” oleminen on Atten kohdalla ollut aivan jotain muuta. Ei kai Atten kirjassa esittämä perustu yksinomaan henkilökohtaisiin kokemuksiin vaan laajempaan tutkinta-aineistoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijana toimiminen on ihan jotain muuta kuin sinä annat ymmärtää blogistin ”vierailun” olleen. Vaikka heimot joskus kohtelevat siepattuja hyvin, muistelisin Kalevan olleen myös Al-Qaidan ”vieraana”.
Ymmärrän tutkijana olon kyllä ja en sitä kielläkään, mutta hyvin vahvasti epäilen sitä, että kirjan sisältö perustuisi pitkälti sieppausajan kokemuksiin. Tai sitten kysyn ihan perustellusti sitä, että kuinka sieppaus vaikuttaa siepattuun? Sehän on aina ykköskysymys siepattujen osalta ja varsinkin tietyissä tehtävissä.
Toki jos sinulla on FAKTAA asiasta, niin kerro pois. Kuitenkin jos blogistin mielipiteet hyväilevät liiallisesti maahanmuuttovastaisuuttasi, niin koita palata todellisuuteen siinä kohtaa ja olla väittämättä liikaa asioita. Pysytään tutkimuksissa eikä ratsastella sieppauskokemuksilla.
Alkuperäinen lauseesi kun kuului näin: ”Attella on sen verran kokemusta islamistien ”vieraana” olemisesta, että hänen tietonsa pohjautuu käytännön havaintoihin ja kokemuksiin”. Mitä muita käytännön havaintoja ja kokemuksia blogistilla on islamistien vieraana??? Täytyy myöntää, että tuossa kohtaa on tutkimusmenetelmät hieman muuttuneet silloin siihen mitä itse olen nähnyt…ja islamistien vieraana voikin vaan käydä ja lähteä.
Jep jep.
Ilmoita asiaton viesti
Nimi Atte taivutetaan: Aten.
Vrt. Ilkka – Ilkan.
…
Ilmoita asiaton viesti
On kyllä järkyttävää saada tällainen konkreettinen esimerkki siitä, miten tieten tahtoen tehdään asenteellista ja samalla suoraan sanottuna valheellista tutkimusta yliopistolla. Kyllähän tuon valkopesun huomasi jo Jaakko Häneen-Anttilan kohdalla, mutta kun asia näin saa vahvistuksen. Tahallaan asenteellista tutkimusta tekevät tutkijat eivät kuulu yliopistolle. On vaikea kuvitella islamofiilisen tutkijan kannattavan sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten oikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Henna, kannattaa lukea koko viestiketju. Kalevan kuvaus siitä, mitä Juusola on sanonut, ei ole vielä mikään ”konkreettinen esimerkki” vaan kiistanalainen väite.
Ilmoita asiaton viesti
Spottasinpa minäkin tästä vastineesta faktavirheen: meillä täällä Helsingin yliopistossa ei ole kulttuurien tutkimuksen laitosta. Juusola on Lähi-Idän tutkimuksen professori.
Ilmoita asiaton viesti
Onko todella näin? Olen ollut siinä käsityksessä, että kulttuurien tutkimus olisi oma laitoksensa Humanistisessa tiedekunnassa. Olen siis mitä ilmeisimmin ollut väärässä, kiitos sinulle korjauksesta Eija!
Ilmoita asiaton viesti
Laitokset poistettiin nimellisesti ja käytännössäkin kokonaan kun ns. Iso Pyörä, eli oikeistolaisliberalistinen hallinnonuudistus toteutettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lähetin kyllä hiljattain sinne postia Makulaan (Maailman kulttuurien laitos) ja kyllä se perille meni.
Ilmoita asiaton viesti
Loppuhuipennus erityisesti osuva.
Ilmoita asiaton viesti
Koska suomalaisen verkkokauppa ei toimi suoraan ulkomailla ja VPN:n läpi tulee muita ongelmia, on kirja jäänyt vielä lukematta.
Kuitenkin kokonaisuutena arvostaisin muidenkin tahojen arviointia ja vaikutusta. Hamas on käytännössä likudin tuotos (Israel rahoitti, mossad koulutti) ja ilman ennakkoasenteita sekä poliittisia vaikutteita sen enempää, kokonaisuuden kannalta olisi mielenkiintoisempaa päästä arvioimaan myös enemmänkin asioita. Toki pienestä Suomesta tuskin materiaalia hirveästi tuotetaan, mutta länsimailla ja nykyisellä Venäjällä, entisellä Neuvostoliitolla on sormensa pelissä monessa ideologian ja rahoituksen suhteen. Onko niitä käsitelty, kirjaa vielä toistaiseksi lukematta en tiedä.
Mutta mihin kirjan kirjoittaja on vetänyt rajat? Siihen, että ns. länsimaisia valtioita ei käsitellä lainkaan muuna kuin uhreina? Onko länsimaiden osuutta kielteisessä valossa jätetty esittämättä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos meinaat sen väitöskirjan vielä kirjoittaa ja tehdä tästä aiheesta tutkimusta enemmänkin, niin kannattaa tosiaan opetella sietämään sitä kielteistäkin kritiikkiä paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Terve taas Karo, en olekaan kuullut sinusta sen jälkeen kun minut potkaistiin ulos Rasmusryhmästä. No, siellä kyllä oppii sietämään asiatonta huutelua, henkilöönkäyvää kritiikkiä ja yleistä näköalatonta ja militanttia suvaitsemattomuutta. Tosin näitä Panu Raatikaisen kaltaisia öyhöttäjiä siellä on minun kokemukseni mukaan vain pieni osa, suuren osan kanssa, esimerkiksi sinun kanssasi, minulla oli oikein hyviä keskusteluja.
Ilmoita asiaton viesti
Aita ja aidanseipäät. Ensimmäisenä tule mieleen miksi tämänkään markkinoinnin jälkeen kirjanen tulisi ostaa ja ihan viimeisenä mitä mieltä joku Juusola siitä on.
Ilmoita asiaton viesti
No, Juusolan arvostelun perusteella kirja ei kuitenkaan ollut täysin hyödytön ja voi olla hyvä perusteos asiasta mitään tietämättömälle.
Ilmoita asiaton viesti
Karo, Juusola ei eihkä aivan ole ymmärtänyt sitä minkä sinä olet: kirja on tarkoitettu nimenomaan asiasta kiinnostuneille, mutta ei-tietäville maallikoille. Juuri se on yleistajuisen tietokirjan idea. Genre on aivan toinen kuin varsinaisissa oppikirjoissa tai tutkimuskirjallisuudessa. Se on hyvä pitää mielessä kirjaani lukiessa.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt te yllytetti eli kai pakko sitten ostaa kirja. Lukeminen on aina lukemista ei ole pahaa lukemista, mutta minä olen ainakin niin vanha että muodostan mielipiteeni itse kun kyseessä ei ole ainakaan vielä mikään tuhansia kertoja analysoity teos jossa teoksen analysointi on jo itsessään lukemisen arvoinen teos joten yhä taidan sivuuttaa jonkun rividosentin, Juusolan, argumentit yhtään mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Noudan itse sen kirjastosta huomenna. Se on ollut siellä odottamassa kai viime viikon lopusta saakka, mutta on ollut vähän kiireitä.Juusola näyttäisi kyllä olevan ihan vain rivitohtori.
Ketkä te ? Ei sinun tarvitse Mikko minua teititellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kertokaahan sitten Mikko ja Karo mitä piditte.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo te pronominin käyttö eripuraisessa sanailussa on kai sitten sellaista vastakkainasettelujen kiinnimuuraamista mitä blogistikin ymmärtääkseni sanoo vastustajansa. Toivottavasti ”molemminpuolisesti”.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole yleinen käytäntö että popularisoitujen tietokirjojen tasoon puututaan tiedeyhteisöjen taholta? Eikö sen voisi tulkita noteeraamiseksi?! Sinähän sanot kommentissa 5 että haluat torjua polarisaatiota. Nyt kuitenkin reagoit yliampuvan negatiivisesti vaikka voisit valita toisin. Tiedeyhteisö on noteerannut kirjasi ja siitä on tehty huolellinen artikkeli. Monet tietokirjailijat olisivat iloisia. Miten haluamaksesi ilmoittama polarisaationtorjunta näkyy tässä blogissa ja kommenttiketjussa?
Ilmoita asiaton viesti
Kysytty näyttää olevan tuo uusin kirjasi kirjastoissa. Täälläkin on varauksia jonossa ennen minua 2, joten menee aikaa ennenkuin kirja on luettavissani.
Ilmoita asiaton viesti
”Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta.”
Tällä Juusolan kuvaamalla menetelmällä ei tuoteta oikeaa tutkimusta, vaan lähinnä tarkoitushakuisia pamfletteja tai selvityksiä. Professorin virkavelvollisuuksiin kuuluu tehdä objektiivista, puolueetonta tutkimusta, joka ei suosi, eikä syrji tutkimuskohdettaan tekstissään, vaan pyrkii totuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei kuitenkaan ole Juusolan, vaan Kalevan kuvaama menetelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö usko Kalevan kuvausta Juusolan puheista?
Ilmoita asiaton viesti
Juusola tuossa alempana kiistää puhuneensa niin, joten ei tavallinen blogin lukija tiedä ketä uskoa.
Ilmoita asiaton viesti
Juusola on itse henkilökohtaisesti tuolla alempana vastannut, mutta Kaleva on täysin hiljaa.
Ilmoita asiaton viesti
#42, #43
Islamin tutkijoiden aikaisemmista puheista ja kirjoituksista päätellen tuollainen ”susipulliaisefekti” on heidän kohdallaan todennäköinen. Toisin sanoen se, että tutkija kiintyy tutkimuskohteeseensa ja menettää objektiivisuutensa.
Nykyisin on ryhdytty valitettavasti meilläkin seuraamaan suurvaltajohtajien antamaa toimintamallia: leimataan itselle ikävää julkisuutta aiheuttaneet tosasiat perättömiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla tuo ihan yleinen piirre kaikkia kulttuurisia yms. asioita tutkivien parissa. Tai sitten joku voi kehittää päinvastaisen asenteen tutkimuskohteeseen. Se että ihastuu tutkimusaiheeseensa ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti tutkimuksen olevan ei-objektiivista ja epäluotettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
#54
Kyllä sitä saattaa esiintyä alalla kuin alallakin – siis myös luonnontieteessä.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että jokin ”efekti on todennäköinen”, ei ole riittävä peruste jonkun nimeltä mainitun tutkijan leimaamiseen saati valehtelijaksi leimaamiseen.
Voi olla, että Kaleva valehtelee, voi olla, että Juusola valehtelee, tai sitten totuus on jossain puolivälissä, ts. Juusola on sanonut jotain, mikä on ymmärrettävissä vähän sinne päin, mitä Kaleva mutkat suoraksi vetäen väittää. Tämä kaikki on kuitenkin pelkkää arvotonta ”mutua” ja arvailua.
Ilmoita asiaton viesti
#56
Minusta näyttää siltä, että ainoa, jota tässä ollaan valehtelijaksi leimaamassa on Kaleva.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ainakaan leimaa. Kuitenkin on kiistatonta että hän tässä toi jonkun vanhan riidan tai kismityksen, jota ei voi verifioida, tilanteeseen, jossa hän saa palautetta asioista jotka ovat präntillä ja joista siksi voi keskustella. Minusta Kaleva pilaa sen että hänet noteerataan tutkijana sillä että takertuu johonkin vanhaan mutuun.
Samalla tuo vanha mutu on kovin programaattinen altrightprogagandassa.
Jos Kalevalle voisi olla tärkeää tuoda oma panos tutkimukseen hän keskittyisi palautteeseen eikä programaattiseen ja poliittisesti korrektiin mutuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tässä ketjussa ole kukaan ole leimannut Kalevaa valehtelijaksi. Sen sijaan moni on muitta mutkitta nielaissut hänen Juusolasta esittämänsä, sinänsä melko uskomattoman kuuloisen väitteen.
Kuten sanottu, useimmilla keskustelijoilla ei ole mitään keinoa selvittää, kumpi puhuu totuudenmukaisemmin. Arvailu sillä perusteella, millaisia islamin tutkijat muka yleensä ovat, ei mielestäni ole kovin asiallista.
Ilmoita asiaton viesti
#64
Onko Juusola siis jossakin sanonut, että islamia saa tutkimuksissa myös kritisoida – ja sen saa tehdä jopa Kaleva?
Totesin muuten, että jos – siis jos – tässä keskustelussa on joku leimatttu valehtelijaksi, niin juuri Kaleva. Jos joku väittää, että Juusola ei sanonut niin kuin Kaleva blogissaan sanoi hänen sanoneen, niin silloin Kaleva tämän sanojan mukaan suomeksi sanottuna puhui muunnettua totuutta, kertoi vaihtoehtoisen totuuden, muisti väärin – tai valehteli.
Kun puhutaan, mitä joku sanoi tai ei sanonut, se ei ole vielä sanojan ”leimaamista”.
Ilmoita asiaton viesti
Hohhoijaa, alkaa mennä vähän kummalliseksi jankkaamiseksi, varsinkin siihen nähden että yleensä olen pitänyt Pihlantoa yhtenä Puheenvuoron asiallisimmista kirjoittajista.
Juusolan asennoituminen tulee selväksi kommentista nro 33, enkä minä tiedä siitä sen enempää. Kuitenkin ne, jotka Juusolasta jotain tietävät, näyttävät joidenkin täällä esitettyjen kommenttien perusteella ajattelevan, että Kalevan Juusolan esitäämäksi väittämä lausunto ei ole linjassa Juusolan yleisen asennoitumisen kanssa, minkä myöntää jopa Kaleva itse (kommentti 67).
Leimaamisen aloitti Kaleva väittämällä Juusolan esittäneen tuon tutkimustyön periaatteiden kannalta aika absurdin kuuloisen lausunnon. Tämän Juusolan kannalta hyvin epäedullisen asian moni lukija on ottanut sellaisenaan, vaikka Juusola kiistää asian.
Lisäksi molemmat tulevat leimanneeksi toisensa valehtelijaksi. Tässä on sana sanaa vastaan, enkä minä ainakaan esittäisi arveluita siitä, kumpi on oikeassa, sillä perusteella, että ”Juusola on islamin tutkja ja islamin tutkijat yleensä ovat tuommoisia” tms.
Kuten sanottua, on myös mahdollista, että totuus on jossain puolessavälissä, mutta tämä spekulointi ja koko jankkaus saa minun osaltani loppua tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoin kantani – tietenkin – olettaen, että asia oli niin kuin Kaleva kirjoitti.
Asiaa ei kannata sen enempää vatvoa, koska siinä on kahden sanat vastakkain.
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei ei ole vahvistanut Kalevan väitettä, mutta kaksi ihmistä on ilmoittanut, että Atte varoitettiin ko tilaisuudessa kesällä 12 menemästä Jemeniin sen vaarallisuuden takia. Sama asia? Islamilaisen radikalismin tutkiminen on ollut meidän opiskelijoidemme yleiseimpiä aiheita opinnäytetöissä. Meillä on myös luennoinut Aten kiittämä Juha Saarinen. Kaikki tämä ilmeisesti vastoin kieltoani.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö siis olisi selvempää, että nyt vahvistaisit, että vastoin Kalevan väitettä tällaistakin hänen harrastamaansa islam-kriittistä – siis kaikki näkökulmat huomioon ottavaa – tutkimusta saa, ja on akateemisesn perinteen mukaan syytäkin tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
Senhän Juusola on tehnyt. Missä lukutaitosi? Tai onko tarve vaan pompottaa professoria?
Ilmoita asiaton viesti
Juusolan nenäkäs apulainen näyttää tarttuvan asiaan. Ei Juuusola ole ainakaan tässä blogikeskustelussa näyttänyt vihreää valoa Kalevan islamin kritiikille.
Se, että Juusola kieltää sanoneensa niin kuin Kaleva kirjoittaa, ei ole sama asia kuin että hän antaisi kaikkien kukkien kukkia – islam-kriittisten Kalevan tekstienkin. – Kaikissa akateemisissa debateissa vatvotaan käsitteiden käyttöä. Sille tasolle en ole kiinnostunut tässä keskustelussa menemään.
En aio kahlata Juusolan muualla julkaisemia tekstejä – blogikeskusteluun on tuotava kaikki tarvittavat argumentit.
Ilmoita asiaton viesti
Jo arvostelun laatiminen on vihreää valoa Kalevan tietokirjalle. Se että huomauttaa yksityiskohdista ei tosiaankaan ole sama kuin punainen valo.
Tässä ketjussa Juusola on moneen kertaan selostanut että radikaalia islamia tutkitaan hänen laitoksellaan.
En ymmärrä tätä riidan rakentamista suomalaista islamtutkimusta kohtaan. En todellakaan ymmärrä sitä. Pidän sitä täysin käsittämättömänä.
Ilmoita asiaton viesti
No, kaikki eivät voi ymmärtää kaikkea.
On ihmisiä, jotka katsovat, että eri mieltä heidän kanssaan oleminen on riidan haastamista.
Aiheetta enempään.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitat tuon ja palautan. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Leimaamisella tai mustamaalaamisella ei edistetä mitään asiaa. Sen mitä täällä kirjoitellaan kannattaa vain suhteuttaa muualta saatavissa olevaan tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän asia tos näk on.
Jos tarkoitus on aiheuttaa ja pitää yllä riitelyä niin silloin kannattaa liikkua alueella missä voi hamaan maailman tappiin syytellä toista jostain mitä ei voi verifioida. Kaleva kuitenkin on ilmaissut haluavansa torjua polarisaatiota. #5
Ilmoita asiaton viesti
Oli syy vahvasti epäillä. Vaikka en ole Juusolan näitä puheita kuullut, olen kuullut hänen monia kommenttejaan radiouutisissa ym. sekä lukenut hänen kirjojaan. Niissä ei ole näkynyt tai kuulunut merkkejä Kalevan kuuvamasta tendenssistä.
Ilmoita asiaton viesti
Perin kummallista hyökätä kriitikkoa kohtaan tavallisella henkilöön kohdistetulla altrightlegendalla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä minulla on lapsuudesta muistikuva muslimeista ja arabikansoista:
– Ali Baba ja 40 rosvoa
– lentävät matot
– minareetit ja pyramidit
– tanssijattaret
– mumisevat, kiltit, äärettömän rikkaat arabisedät
– käärmeenlumoojat
– hiekka-autiomaat
Tällaisen mielikuvan muslimintutkijakin haluaa pitää itsellään – ja välittää muille.
Samankaltaisen – hieman erisisältöisen – kuvan halusi välittää muille myös Neuvostoliitto aikoinaan.. – tosin ei enää.
Ilmoita asiaton viesti
Pyramidit eivät ainakaan liity muslimeihin eivätkä edes arabikansoihin.
Ilmoita asiaton viesti
> Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta.
Tätä jo kommentoitiin, parikin kertaa, mutta kommentoinpa minäkin. Jos Juusola tosiaan sanoo julkisesti ja tarkoituksella noin, niin johan on aikoihin eletty tiedeyhteisössä. Yksisilmäisyys ja tavoitehakuisuus eivät kuulu tieteelliseen menetelmään.
Ilmoita asiaton viesti
Atte Kaleva toivoi asiallista keskustelua jihadista, joten valheelliset, henkilöön käyvät ja epäasialliset kommentit saavat jäädä sikseen.
Atte puolustelee kirjassaan olevia virheitä sillä, että hän halusi kirjoittaa lyhyesti ja että yksityiskohdilla ei tämän tyyppisessä kirjassa ole väliä. Tämä on mitä tyypillisin keino puolustautua. Mutta eikö ole niin, että oikean tiedon kirjoittaminen vie saman verran tilaa kuin vääränkin? Jos taas yksityiskohta on niin merkityksetön, ettei sen paikkaansapitävyydellä ole väliä, on parempi jättää se kokonaan pois.
Aten viljelemää ankka-sanontaa mukaellen: Jos se vilisee virheitä, jos se on täynnä epämääräistä terminologiaa ja jos sen näkökulma on tarkoitushakuinen, se on virheellinen, epämääräinen ja tarkoitushakuinen.
Ilmoita asiaton viesti
Atte Kaleva toivoi asiallista keskustelua, joten henkilöön käyvät ja valheelliset kommentit saavat jäädä omaan arvoonsa.
Kaleva puolustelee kirjassaan olevia virheitä sillä, että halusi kirjoittaa lyhyesti ja että tämän tyyppisessä tekstissä yksityiskohdilla ei ole väliä. Tämä on mitä tyypillisin keino puolustautua silloin kun asiat eivät ole hallussa.
Eikö kuitenkin ole niin, että oikean tiedon kirjoittaminen vie yhtä paljon tai vähän tilaa kuin virheellisenkin? Jos taas joku yksityiskohta on niin merkityksetön, ettei sen totuudella tai käsittelyn asianmukaisuudella ole väliä, se on parempi jättää kokonaan pois.
Aten viljelemää ankka-sanontaa mukaellen: Jos se vilisee virheitä, jos se on täynnä epämääräistä terminologiaa ja jos sen näkökulma on tarkoitushakuinen, se on virheellinen, epämääräinen ja tarkoitushakuinen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pettynyt Atte Kalevan vastaukseen arvosteluuni Suomen Lähi-idän instituutin blogissa (https://lahi-itanyt.fi/nyt/atte-kalevan-jihad-ja-t…) hänen uudesta kirjastaan. Jokainen voi lukea minun kirjoitukseni ja hänen vastineensa ja arvioida kirjoitusten tyylejä. Asiallisen keskustelun sijaan Kaleva turvautuu minun mustamaalaukseen. Kannaltani pahinta on Kalevan väite, joka ei ole totta: olisin sanonut hänelle vuonna 2012, että tutkijoiden tulee tuoda esille islamista ainoastaan positiivisia puolia. Jokainen minut tunteva tietää, että tällainen väite on täysin absurdi. Kaleva syyttää myös, että islamin ”hyssyttelyyn” liittyvä asenteellisuus leimaa arvosteluani. Sitä hän ei kerro, miten. Arvostelenko Kalevaa islamin kritisoimisesta tai muusta vastaavasta? Väitteet siitä, että minä olisin paheksunut islamin arvostelua ja että minä ja muut Helsingin yliopiston alan tutkijat ”hyssyttelisimme” islamista käytävää keskustelua näyttää leviävän nyt hyvin sosiaalisen median maahanmuuttokriittisissä piireissä, mikä pysyvästi vaurioittaa mainettani. Muutama vastaus tähän kirjoitukseen:
Kaleva muuttaa kommenttini lukuisista asiavirheistä tekstissä erikoisen verbaaliakrobatian avulla. Virhe kenraali Naguibin roolista Egyptin vallankumouksessa (kohde/toimeenpanija), muuttuu vuosilukuvirheeksi. Virhe Umaijadi-moskeijan shiialaisuudesta, selitetään sillä että jotkut salafistit pitävät (Kalevan mukaan) moskeijaa shiialaisena. Olisiko kannattanut kirjoittaa esimerkiksi: ”Salafistit pitävät jopa Damaskoksen kuulua Umaijadi-moskeijaa shiialaisena, vaikka shiialaiset eivät yleensä rukoile varsinaisessa Umaijadi-moskeijassa ja pitävät umaijadeja historiallisina vihollisina”? Virhe, että Hafez al-Assad kaappasi vallan 1963, muuttuu selitykseksi, että hän osallistui keskeisesti vallankaappaukseen ja nousi sen seurauksena valtaan. Valtaan hän nousi vasta 1970. Virhe siitä, että Hamas muodosti hallituksen Gazan kaistalle 2006, muuttuu muotoon, että Hamas kaappasi 2007 vallan Gazassa ja että se on sama asia. Kansantajuisessakin tekstissä tulisi kuitenkin olla tarkempi yksityiskohtien suhteen, tai ehkä erityisesti kansantajuisessa tekstissä, joka vaikuttaa laajaan lukijakuntaan. Kaleva toivoo, että olisin selventänyt ”epämääräisiä” viittauksia hänen translitteraatioihinsa. Todellisuudessa käsittelen sivua, jossa hän perustelee valintojaan. Siellä arabian kielioppi on käsitetty ihan väärin mujahid-sanan yhteydessä. Tämänkin turhan virheen olisi helposti voinut välttää luetuttamalla teksti arabian kielioppia osaavalla.
Kaleva sanoo, ettei ymmärrä, miksi arvostelen termien määrittelemättömyyttä, vaikka hän on selittänyt niitä pitkään. Arvostelin sitä, että osa termeistä selitetään, osa kaikkein olennaisimmistakin ei ja siitä, että niitä ei käytetä johdonmukaisesti. Tähän Kaleva ei vastineessaan vastaa. Herkän aiheen suhteen pitää olla erityisen tarkka. Jos kirjoittaa esimerkiksi, että Qutbin islamismi syveni Yhdysvaltojen vierailun aikana, olisi ihan hyvä tietää mitä islamismi on. Ihmettelyni siitä, miksi Muslimiveljeskunta esitetään poliittisen salafismin edustajana, muuttuukin muotoon, että olisin kieltänyt järjestön ja Sayyid Qutbin merkityksen globaalille jihad-liikkeelle. Yksi Kalevan kirjan ongelmista on, että se ”salafisoi” kaiken ”fundamentalistisen” islamilaisen ajattelun. Koska salafistista on tullut yleinen haukkumasana islamofobien (Kalevan termi) keskuudessa, kannattaisi siksikin olla tarkkana.
Ainoa asia kritiikissäni, jota kohtaan Kaleva osoittaa hieman ymmärrystä, on kontekstoimisen vähäisyys. Tämä olikin arvosteluni tärkein asia. Tätä hän perustelee sillä, että teksti olisi muuttunut raskaaksi ja tylsäksi. Siinähän onkin juuri hyvän yleistajuisen tietokirjan haaste. Eikö kirjan tarkoitus ole pyrkiä selittämään poliittisen ideologian nousua? Tätä Kaleva ei tee, mutta kirjoittaa sen sijaan pitkään esimerkiksi islamin peruspiirteistä, joista on kirjoitettu suomeksikin paljon koulukirjoista alkaen. ”Keskustelu” aiheesta on osaltani loppunut.
Hannu Juusola
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti on tästä viestistä hiljaa kun asianosainen vastaa kritiikkiin?
Ilmoita asiaton viesti
Miksiköhän Kaleva pilaa hyvän brändinsä tuolla tavalla?!
Ilmoita asiaton viesti
Sama tuli minulle mieleen. Olen arvostanut Kalevaa asiantuntijana enemmän kuin monia muita. Olin lukenut Juusolan asiallisen oloisen kritiikin. Se ei vähentänuyt arvostustani Kalevaa kohtaan mutta yllä oleva blogi teki niin.
Ilmoita asiaton viesti
Kirja-arvostelun ja muun lyhyen etsinnän perusteella en löytänyt sellaista materiaalia, jossa Hannu Juusola olisi nojaillut siihen suuntaan, että tutkijoiden tulisi tuoda esille islamista ainoastaan positiivisia puolia, tai että hän itse toimisi näin. En havainnut myöskään kauhistelua, enkä neutraalimpaa islamin ongelmakohtien osoittamista (etsintä oli tosin ylen suppea). Asenne näytti enemmän neutraalin tutkijan kuin aktivistin asenteelta.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, en oikein ymmärrä tätä lausuntoasi. Osoitin osan kritiikistäsi minun näkökulmastani perusteettomaksi. Osa puolestaan oli nähdäkseni perusteltua, esimerkiksi jihadismin kehityksen kontekstointi laajemmin tuon ajan yhteiskuntien sosiaalisessa, taloudellisessa, kolonialistisessa jne. kehyksessä, johon esitin oman näkemykseni. Tästä on aivan hyvä keskustella, itsekin tuota silloin käsikirjoitusta luonnostellessani pohdin. On hyvä muistaa, että kirjani ei ole akateeminen artikkeli tai tutkimus. Se on yleistajuinen tietokirja, joka on suunnattu sellaisille asiasta kiinnostuneille maallikoille, joilla ei välttämättä ole juurikaan pohjatietoja aiheesta. Siksi myös islamin perusteet oli minun nähdäkseni tarpeellista aluksi kerrata. Vaarana tällaisten yleistajuisten tietokirjojen kohdalla on se, että niihin yritetään kirjoittaa auki kaikki, mikä liittyy ilmiöön tai edes läheltä liippaa sitä. Silloin teoksesta tulee niin paksu ja raskaslukuinen, ettei sitä jaksa oikein kukaan lukea. On siis pakko karsia vähemmän olennaisia seikkoja pois raskaalla kädellä ja näiden valintojen tekeminen on yllättävän vaikeaa.
Ratkaisin kysymyksen kontekstoinnista itse niin, että käsittelen jihadismi-ideologian historiallista kehitystä liikkeen johtavien ajattelijoiden elämäntarinoiden kautta. Näin sain helppolukuisella ja sujuvalla tavalla kehystettyä mukaan tuon ajan yhteiskuntien sosiaalisen ja poliittisen tilanteen vaikutuksen jihad-liikkeen kehitykseen. Nähdäkseni valitsemani tapa toimii kirjassa hyvin, ja monet lukijat ovat kiittäneet sen auttaneen heitä ymmärtämään muuten hankalasti käsitettävää ilmiötä. Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että tästä aiheesta voidaan olla eri mieltä. Koen kuitenkin outona sen, että yleistajuiselta tietokirjalta vaaditaan akateemisen tutkimuksen kattavuutta. Kyseessä kun ovat aivan eri genret.
On minun nähdäkseni myös aivan OK kritisoida arviostasi läpi paistavaa asenteellisuutta, se on minun näkemykseni kirjoituksestasi, muut voivat aivan hyvin tulkita sen eri tavalla. Voihan myös olla, ettet tällaista asenteellisuutta ollenkaan tavoitellut.
Ihmettelin aikanaan kovin lausuntoasi Tampereen kollokviossa. Ymmärrän ja ymmärsin jo silloin tutkimukseni saaman kritiikin koskien esim. primäärilähteiden hankkimista, se on ei-historiallisessa terrorismintutkimuksessa ainainen ongelma vaikeutensa ja myös vaarallisuutensa takia. En ole myöskään huomannut sinun kannanotoissasi juurikaan kuvaamaani ’valkopesua’, siis tätä yksittäistä kommenttia lukuunottamatta, toisin kuin monella HY:n Kulttuurien tutkimuksen Lähi-itään tai islamiin liittyviä asioita jollakin tavalla tutkivalla henkilöllä. En ole sen vuoksi tätä kannanottoasi pitänyt aiemmin esillä. Nyt kuitenkin huomasin kritiikissäsi tietynlaisen asenteellisen pohjasävyn, joka muistutti minua Tampereen kollokviosta.
Olit silloin lupautunut ohjaajakseni ja kunnioitin sinua senkin takia. Muistan kristallinkirkkaasti mitä minulle sanoit ja väitteesi siitä, että se ei muka olisi totta, on minusta loukkaava. Tuolloinen lausuntosi yhdessä laitoksella vallitsevan asenneilmapiirin kanssa oli syy, jonka vuoksi en katsonut voivani jatkaa tutkimustani sinun johdollasi. Olin siitä silloin, ja olen edelleen, kovin pahoillani, sillä kuten sanoin, arvostan sinua modernin Lähi-idän yhteiskuntien ja kulttuurien tuntijana suuresti.
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä, että edes joku ( Kaleva ) yrittää omin voimin selittää islamin problematiikkaa tavan kansalle ymmärrettävästi.
Juusolasta en ole koskaan edes kuullutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaleva: ”Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta.”
Juusola: ”Kannaltani pahinta on Kalevan väite, joka ei ole totta: olisin sanonut hänelle vuonna 2012, että tutkijoiden tulee tuoda esille islamista ainoastaan positiivisia puolia. Jokainen minut tunteva tietää, että tällainen väite on täysin absurdi.”
Uuden Suomen lukijoiden kannalta kyseessä on nyt sana vastaan sana.
Onko kenelläkään muulla vuoden 2012 elokuussa Suomen Lähi-idän instituutin & Helsingin yliopiston Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon osallistuneella jotakin muistikuvaa tapahtuneesta sen suhteen, millaisia puolia islamista oli sallittua tuoda esiin kummankin tahon mielestä?
* * *
Molemmat kirjoittajat tuovat tekstissään esille maallikkolukijalle kiinnostavaa taustatietoa.
Ainakaan tässä keskustelussa 2018 kukaan ei edusta sellaista kantaa, että islamista saisi tuoda esiin yksipuolisesti vain myönteistä. Yliopistotasoisessa tutkimuksessa pyrkimyksen totuuden ja objektiivisen tiedon etsimiseen tulee siis jatkua tutkijoiden henkilökohtaisista mieltymyksistä riippumatta, ja tutkimuksen pitää olla lähtökohtaisesti puolueetonta. Muuta vaihtoehtoahan ei olekaan, jos tieteen uskottavuus ja arvostus halutaan ylläpitää.
Ilmoita asiaton viesti
Luin Juusolan edellä olevan kommentin ja jäin miettimään meillä tutkijoiden sekä muutoinkin esitettyä kriittistä kirjoittelua ja puheita islamiin liittyvistä huonoista puolista. En muista koskaan aiemmin suomalaisten tutkijoiden saati valtamedioiden välittäneen omia kriittisiä kirjoituksia tai puheita kuin tämän blogin kirjoittajan Atte Kalevan sekä maahanmuuttajataustaisen Alan Salehzadehin. Kyllä hyvin maltillista kuvaa on esitetty julkisesti paitsi viimeksi mainitun taholta. Suomalaiset ovat kyllä tässä mielessä olleet ihan omaa kastiaan islamismiin kantaa ottaessaan ja ylipäänsä sen harjoittaman politiikan suhteen.
Omasta mielestäni jopa Atte Kalevan kirjoitukset ovat olleet peitellyn positiivisessa sävyssä esitettyä kritiikkiä. Ei siis ihan suorasanaisesti esitettyä kuten hän esim. viimeksi tv-keskustelussa toi esiin. Tämä uudenlainen suhtautuminen juuri islamin poliittiseen aatteeseen lienee se syy, joka on avittanut kriittisemmän suhtautumisen. Hiljaa hyvä tulee. Edellyttää kyllä myös Suomen lainsäädännön muutoksia oikeuskäytäntöön liittyvissä laeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevan kirjoituksilla on selvästi tilausta persuilta ja maahanmuuttokriittisiltä ryhmiltä. Ääriliikkestä ääriliikkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Jollain tavalla tulee sellainen tunne, että kysymyksessä onkin trollaaja? Hiljattain kertoi asuvansa Suomessa.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Ilmoita asiaton viesti
”Jollain tavalla tulee sellainen tunne, että kysymyksessä onkin trollaaja? Hiljattain kertoi asuvansa Suomessa.”
Taas vaihteeksi ad hominem? Etkö ikinä pääse asiasta yli? Tuo asia on käyty läpi Rasilan blogissa jo kertaalleen. Lisäksi MISSÄ olen väittänyt asuvani Suomessa? Osoita se tai olet valehtelija.
Muistutan myös keskustelun säännöistä eli älä käy henkilöön kiinni vaan pysy asiassa.
Edelleen kannattaa vain huolehtia ihan OMAN NIMENSÄ merkityksestä muille lukijoille jos kerran nimiasiat häiritsee. 😉
Mitä tulee trollaamiseen, niin et edes tiedä mitä se tarkoittaa oikeasti. Jos vedät viestini perusteella johtopäätöksen, että olisi trollaaja, niin sinun sisälukutaitosi ja ymmärryksesi taso on kaikissa muissakin viesteissä silloin täysin nollatasoa. Luetun ymmärtämiseesi on kiinnittäneet ihmiset huomiota monilla muillakin foorumeilla kuin vain usarissa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Olen pitkään odotellut suomalaisen tutkijayhteisön – olipa se kulttuurin tutkimuksen, Lähi-Idän tutkimuksen, ulkopoliittisen instituutin tms. osasia – tai tutkijoiden kirjoittavan suurelle yleisölle tarkoitetun pätevän ja viileän asiallisen esityksen po. ongelmista, etenkin kun 2000-luvun alusta alkaen (viimeistään 9/11) on keskusteltu terrorista ja jihadista julkisuudessa myös median aloitteesta.
Tutkijana en pidä viisaana antaa ylhältä käsin ideologisia ohjeita siitäkään, mitä ei saisi tutkia.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun Kaleva sellaisen tekee, se noteerataan tiedeyhteisössä juuri sillä tavalla kun esitykset tiedeyhteisöissä yleensä noteerataan – jatkuu nillitys että sellaisia ei ole.
Tärkeämpää taitaa olla pitää kiinni propagandistisestä ruikutuksesta tiedeyhteisön varovaisuudesta kuin osallistua omalla panoksellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Juusolan kirjoittama kritiikki oli minun nähdäkseni sävyltään tarkoitushakuinen ja siinä mielessä kritiikkinä huono. Tätä jotenkin osasin valitettavasti jo odottaa luettuani hänen kommentointiaan aiheesta jo ennen kirjani lukemista. Kirjani on genreltään yleistajuinen tietokirja, ei akateeminen artikkeli tai tutkimus. Tässä genressä minun nähdäkseni kaikkein tärkeintä on rajata pois kaikki paitsi olennaisin, jotta maallikkolukija ei kokisi hukkuvansa informaatiotulvan alle.
Kritiikissä oli kuitenkin paljon hyviä pointteja, joista on tärkeää keskustella. Juusolan mainitsema jihadistisen ideologian kehittymisen kontekstointi on varmasti niistä tärkein. Puolustin omaa valintaani, sillä se on edelleen mielestäni hyvin toimiva. Ymmärrän hyvin, että Juusola on tästä eri mieltä, ja hänenkin näkemyksessään on hyvä pointti.
En allekirjoita kaikkia Juusolan listaamia asiavirheitä ja niitä kommentoin vastineessani. Hän on löytänyt myös kirjoitusvirheitä, ja siitä olen hänelle kiitollinen. Myös hänen myöhemmin spesifioimansa huomio translitteroinnista arabian monikon suhteen on tekstin uudelleen luettuani hyvä, sillä lukijalle tosiaan saattaa jäädä virheellinen kuva siitä, että arabian kielessä ei olisi pluraalia osoittavaa päätettä ollenkaan. Tämäkin voisi olla hyvä päivittää uuteen painokseen.
Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen Lähi-itä/islam-tutkimuksen piirissä on ollut valitettavan yleisenä esim. Jaakko Hämeen-Anttilan ilmentämä tapa pyrkiä jotenkin valkopesemään oman tutkimuskohteen kielteisiä piirteitä. Kuten aiemminkin olen todennut, en ole pitänyt Juusolaa suinkaan tämän valitettavan asenteellisen ajattelutavan edustajana ja sen vuoksi hänen tuolloin Tampereella minulle lausumansa kehotus oli hyvin ihmeellinen ja tulin siitä pahoille mielin. Haluan tässä todeta, että vaikka tuo ajatusmalli oli laitoksellanne yleinen, en ole sitä Juusolassa sen koommin havainnut. Poislukien nyt tämä kirjaani ja siitä antamiini lausuntoihin kohdistunut asenteellinen kritiikki.
Joka tapauksessa, on hyvä, että näistä asioista keskustellaan. Arvostan Juusolaa edelleen modernin Lähi-idän yhteiskuntien tuntijana korkealle. Toivoisin, että tätä aihetta, siis jihadismia, tutkittaisiin meillä Suomessakin laajemmin ja että siitä myös kirjoitettaisiin. Olisi oikein hyvä, jos esimerkiksi sinä Hannu Juusola kirjoittaisit aiheesta yleistajuisen teoksen, jossa jihadistinen ideologia ja sen kehitys kontekstoidaan laajemmin Lähi-idän yhteiskuntien sosiaaliseen, taloudelliseen, kolonialistiseen jne. kehitykseen. Luulen, että sellaiselle kirjalle olisi nyt kysyntää ja se voisi syventää minun aihealueen perusteokseksi kirjoittamani kirjan lukemisen jälkeen maallikkolukijoiden ymmärrystä aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä. Nyt kuulostaa että oikeasti haluat vähentää polarisaatiota. Tiedeyhteisöissä varmasti on koulukuntia mutta mikään ei ole kiveen kirjoitettua. Ilmassa on paljon tiedekielteisyyttä esim altrightin sisällä. Siksi minä vaikka itse olen akateemisen maailman ulkopuolella hätäännyin jyrkkyydestäsi. Jostain syystä minulla on vahva suojeluvaisto pienen maamme vähäresurssista yliopistolaitosta kohtaan. Siellä puurretaan ja ollaan vaatimattomia. Alt right usein hyökkää hyviä, tunnollisia kansalaisia päin.
Sinä Atte Kaleva edustat valtaa monella tavalla. Kun kirjoitat yliopistoihmisistä sinun otettava se huomioon. Kun/jos hierarkismilitäärisuskonnolliset valtakeskittymät alkavat vainota yliopistoihmisiä ollaan h.lvetissä.
Ilmoita asiaton viesti
Atte! Älä pahoita mieltäsi, jo Juusolan edeltäjät kommentoivat Islamia lähimmäisen rakkauden uskoksi/teologiaksi, kuten mainitsemasi Hämeen-Anttila.
Valitettavasti islamilaisessa maailmassa edellä mainittu lähimmäisen rakkaus hädin tuskin ulottuu yhtä klaania kauemmaksi ja tuskin naisiin lainkaan.
Suomalaisessa islamin tutkimuksessa valitettavasti ollaan ”tuhannen ja yhden yön” tasolla. Kaikki ns. TV-depatitkin kuullostavat puheelta islamin humaanisuudesta, mutta kun aukaisee CNN-kanavan niin suurin inhimillinen saavutus mm. ”Saudeissa” on naisten ajokortti, ja muutama terroriteko Pakistanissa. Lyhyesti: Yliopistotasollakin pelkäävät sanoa tutuutta islamista. Totuuden kertominen johtaa helposti vierailuviisumin eväämiseen mm. Iraniin.
Ilmoita asiaton viesti
”Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta.”
Juusola kiistää sanoneensa näin vuonna 2012. Jaakko Hämeen-Anttila on kuitenkin esittänyt omalta osaltaan samanlaisen näkemyksen vuonna 2002. Wikipedia-artikkeli lainaa lausuntoa näin: ”2000-luvun alusta alkaen Hämeen-Anttila on esiintynyt tiedotusvälineissä asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä. Hänen mukaansa islamin myönteisten puolien korostaminen on tärkeää, koska kielteiset asiat tulevat esiin omalla painollaan” (Maailman Kuvalehti, 20.3.2002)
Islamofiilistä taipumusta professoreilla voi siis kyllä esiintyä. Kirja-arvostelussa Juusola toteaa, että ”Vähintäänkin tätä islamofiilista ääripäätä olisi pitänyt esitellä tarkemmin, sillä moni varmasti pitää ryhmää hyvinkin marginaalisena suomalaisessa keskustelussa.” Esimerkkinä tällaisesta hyvinkin marginaalisesta keskustelijasta voisi siten tarjota vaikka Hämeen-Anttilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lausunto siis vuodelta 2002! Sehän on annettu ihan toisessa aikakaudessa. Onko sinulla tarve mitätöidä Kalevan kirjaa sillä että jätät sen nostamatta keskittymällä virttyneeseen ja epäajankohtaiseen mutta ah niin propagandistiseen valitusvirteen?
Minusta pitää valita. Joko nostat Kalevan auktoriteetiksi tai sitten jatkat kaivamista entisten auktoriteettien synneistä ja ”se sanoi silloin. Ei voi sekä uhriutua että olla auktoriteetti.
Ilmoita asiaton viesti
Minun sähköpostiini tuli noin tunti sitten ilmoitus että tähän ketjuun olisi tullut uusi kommentti Jannu Juusolalta. Sellaista ei näy.
Ilmoita asiaton viesti
Missä on kommentti nro 75?
Ilmoita asiaton viesti
Jostakin syystä tuo Hannu Juusolan kommentti samoin kuin Ram Laorin kommentti olivat jääneet odottamaan hyväksyntää, nyt niiden pitäisi näkyä. En osaa sanoa mistä tämä johtuu, asetuksien pitäisi olla kunnossa.
Samoin oli aiemmin käynyt Sylvia Akarin kirjoittamille kahdelle kommentille, jotka tosin olivat melkein identtiset hänen kahden aiemman kommenttinsa kanssa, jotka nekin ovat keskenään aika samantyyliset, joten poistin noista neljästä Sylvian kommentista nuo kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä että selvisi. Siinä Juusola kertoo että radikalismi on ollut laitoksen yleisin aihe. Eikö olisi aika lakata sellaisesta auktoriteettiasemasta ja valta-asemasta käsin kuin sinulla on levittämästä hallaa aiheuttavaa altrightlegendaa yliopistotahosta joka tietoa hankkimalla ja kansalaisista huolehtimalla (sinun saamasi varoitukset) yrittää taistella jihadismia vastaan?
Kun saa kritiikkiä isosta työstä se tietysti harmittaa mutta on hyvä muistaa että akateemista kritiikkiä ei ollenkaan anneta töille joita pidetään asiattomina. Näin ainakin oletan tuntematta asiaa erityisen hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Sini, en minä mitään alt-right -legendoja ole levittelemässä. Minun tietääkseni Helsingin yliopistolla ei ole tehty yhtäkään jihadismiin liittyvää gradua tai väitöstä, mikä on minun mielestäni ihmeellistä ottaen huomioon tämän ilmiön yhteiskunnallisen kiinnostavuuden. Islamismia siellä on jonkin verran tutkittu, mm. Hamasia, mutta ei siis varsinaisesti jihadismia. Luulen kylläkin, että tämä johtuu lähinnä Jaakko Hämeen-Anttilan vaikutuksesta, eikä Hannun.
Otan mielelläni vastaan asiallista kritiikkiä, jota Hannunkin tietyssä mielessä tarkoitushakuisessa kirjoituksessa mukana toki oli. Näistä asioista on nimen omaan tarpeellista puhua avoimesti ja kiihkottomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Jihadismi kai on islamilaista radikalismia, jota Juusola nimenomaan kertoo käsitellyn. #75
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin mielelläni tutustua noihin mainittuihin Helsingin yliopistolla tehtyihin jihadismia käsitteleviin graduihin ja väitöstutkimuksiin. Olisi hyvä, jos meillä Suomessakin tätä aihetta tutkittaisiin laajemmin, ottaen huomioon kuinka suurta yhteiskunnallista mielenkiintoa se herättää. Ainakaan Helsingin yliopiston kirjaston Helka-haulla en löytänyt kuin Pekka Hakalan gradun vuodelta 1992 muslimiveljeskunnan jhadista Nasserin aikakaudella ja tietenkin Antti Parosen ansiokkaan väitöksen vuodelta 2016 Maanpuolustuskorkeakoululta. Lisäksi Alice Neffen gradu oikeustieteelliseen tiedekuntaan ISISistä kv-lain aggressorina ja Daniel Sallamaan gradu valtiotieteelliseen tiedekuntaan suomalaisten terroristien kausaalisesta dynamiikasta median kuvaamana.
Voi toki olla, että muita ei nopeassa haussani vain tullut esille, mutta kuten sanottu, tutustuisin mielelläni muihinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Juusola tiedä mistä puhuu.
Kyseenalaistat oudosti tahon joka edustaa sitä länsimaista valistusta jota juuri jihadismikin vainoaa!!
Totta kai Helsingin Yliopistossa tutkitaan jihasismia. Muutenhan he olisivat ihan poissa ajasta.
Respektii sivistysinstitutioille!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tunnetuin terrorismitutkija Leena Malkki on Helsingin yliopiston tutkija.
Ilmoita asiaton viesti
Eija, olet aivan oikeassa. Leena teki oman väitöksensä 1960-70 -luvun vasemmistoterrorismista, hän tutki alankomaalaista Rode Jeugd -ryhmittymää ja amerikkalaista SLA:ta (Symbionese Liberation Army).
Edelleen minua kiinnostaisi kovasti perehtyä Helsingin yliopistossa tehtyyn jihadismia käsittelevään tutkimukseen. Kai sitä nyt kuitenkin on tehty, kun ottaa huomioon aiheeseen jo pitkän aikaa kohdistuneen poikkeuksellisen yhteiskunnallisen kiinnostuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Parempi myöhään kuin ei koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan yleisellä tasolla: Sellainen konservatismi, joka ei suhtaudu suojelevasti sivistystä vaaliviin instituutioihin kuten yliopistot, ei oikeastaan ole konservatismia vaan radikaalia yhteiskuntakritiikkiä.
Ilmoita asiaton viesti