Helsingin tornitalo-strategia
Asuntopolitiikkaan muutos osa 2:
Lähes jokainen Helsingin kunnallispoliittista päätöksentekoa seuraava törmää erikoiseen ilmiöön, joka on jatkunut vuodesta toiseen.
Kyse on niin kutsutusta kaupunkisuunnittelumafiasta. Kaupungin kaavoituksesta vastaavat virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunginsuunnittelijat ovat omaksuneet kulttuurin, jossa kaupungin siluetti ja ulkomuotoseikat ovat painaneet huomattavasti enemmän kuin asuntojen rakentamisen määrä, karanneet neliöhinnat tai vuokra-asumisen kalleus.
Yksikään poliittinen puolue tai poliittinen toimija ei ole tehnyt päätöstä, että Helsingissä pitää rakentaa matalasti ja tehottomasti. Tästä huolimatta korkeampia rakennuksia on rakennettu kaupunkiin vain ja ainoastaan maamerkkeinä. Yksi sinne toinen tänne. Jokainen poliittinen päätöksentekijä, jonka poliittinen puolue istuttaa osaksi kaupunginsuunnittelua, törmää tähän asiaan.
On jossain määrin ymmärrettävää, että kantakaupungin keskeiseen miljööseen tornitalot sopivat heikommin, esimerkiksi Suurkirkon historiallinen ja arvokas ympäristö on toki syytä säilyttää entisellään. Sen sijaan mikään poliittinen taho ei aseta etusijalle matalaa rakentamista esimerkiksi Helsingin niemen keskiössä, kuten Pasilassa, Ilmalassa tai Arabianrannassa.
Jos poliittisilta puolueilta kysytään, varsinkin näin vaalien alla, kaikki kannattavat tiheää ja korkeaa rakentamista, erityisesti ratojen varteen. Mutta heti kun vaalit ovat ohi, poliitikot luovuttavat vallan uudelleen virkamiehille. Korkealle rakentamisesta, tornitaloista, ei haluta keskustella. Niitä ei suunnitella, kaavoiteta tai rakennuteta. Poliittisten päätöksentekijöiden yli on onnistuttu kävelemään.
Tähän on kerta kaikkiaan tultava muutos!
Helsingin kaupungin on yhteisellä poliittisella päätöksellä laadittava tornitalostrategia. Kattava suunnitelma, jolla päätetään pikemminkin vähimmäiskerroslukumäärästä kuin päinvastaisesta, nykyään vallitsevasta käytännöstä.
Helsinkiläisten suurin murhe on asumisen kalleus, riippumatta siitä, onko kyseessä vuokralla asuminen tai omistaminen. Tähän ei löydy muuta järkevää lääkettä kuin tehokas rakentaminen ylöspäin. Pientalokaavailut esimerkiksi Sipooseen eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa. Kyse on myös ympäristöystävällisestä teosta: tehokas rakentaminen mahdollistaa hyvät ja laajat ulkoilualueet, keskitetyt liikenneratkaisut ja asukasystävälliset kävelyalueet.
Samalla kaupunki voi myös joko lisätä maankäytön tulojaan tai ohjata tehokkaan kaavoittamisen tulot matalampaan neliöhintaan rakennetulle neliölle: kumpaan tahansa ratkaisuun päädytäänkin, edistetään sillä helsinkiläisten asiaa.
Atte Kaleva
Kehittelisin tässä suhteessa esittämääsi Ilmala-visiota.
http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233149-…
Järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu Ilmalan ratapihan päälle rakennettavasta asuin- ja toimistoalueesta, jonka keskipisteenä on Eliel Saarisen piirustuspöydälle jäänyt pilvenpiirtäjä ja ympärillä niin ikään korkeita rakennuksia harmoniassa keskipisteen kanssa.
http://m.iltalehti.fi/asuminen/201703032200080120_…
http://skyscraper.org/EXHIBITIONS/PAPER_SPIRES/chi…
http://articles.chicagotribune.com/1993-02-21/ente…
Siinä saisi Helsinki kulttuuria henkivän tornitaloalueen sekä todellisen maamerkin hyvien liikenneyhteyksien varrella mitään esteettisiä arvoja pilaamatta. Samalla säästyttäisiin nyt uhkaavalta kulttuuriskandaalilta eli Malmin lentoaseman hävittämiseltä.
Valtiokin voisi perustella maanvaihtoideaa jonkinlaisena Suomi 100 vuotta kunnianosoituksena, vaikka valmista ei vielä tänä vuonna tulekaan.
Kaikki nähdäkseni voittaisivat, elleivät niskan päälle jää ne helsinkiläistahot, jotka ehdoin tahdoin haluavat tuhota Malmin lentoaseman.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentistasi Kalevi. Ilmalan alueelle rakennettavat arkkitehtonisesti hienot pilvenpirtäjät, tai ainakin tornitalot, loisivat tosiaan Helsingille upean maamerkin. Myös Ilmalan varikkoalueen kattamista pitää ehdottomasti selvittää. Kattaminen voisi tulla kyseeseen myös Pasilasta Helsingin rautatieasemalle johtavan radan kohdalla. Rakentamalla katetun radan päälle saataisiin keskelle kaupunkia huomattavan paljon uusia asuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä myös koko väliä Pasila – Helsinki sietäisi miettiä tai sitten ainakin Helsingin ratapihaa, kun muuallakin moista osataan.
http://www.burnhamplace.com/
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=…
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ei tule muutosta. Samat virkaheitot jäävät paikoilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän tuo näyttää menevän. Mutta vielä meillä on sentään toivoa, kunhan vain saadaan mahdollisimman paljon uusia kasvoja mukaan, joilla on tuoreita näkemyksiä katsoa ympäristöämme uusin silmin. Äänestä ja päätä:)
Ilmoita asiaton viesti
Onko tässä tornitalottomuudessa nyt kyse parkkipaikkasäännöistä kuten esim Vihreät väittävät? Onko tutkittu ylipäätään jääkö jo rakennettuja parkkihallipaikkoja käyttämättä?
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa kommenttisi suhteen.
Miten sitten yhdistät samaan lauseeseen Malmin kentän ja kohtuuhintaisen asumisen?
Miten suhtaudut toimistotilojen muuttamiseen asuinkäyttöön esimerkkinä vaikkapa Finnairin ex-pääkonttori josta tuli varastotilaa. Tai Pitäjänmäellä olevien toimistojen makuuttaminen tyhjänä toimistona koska niitä ei saa muutta asunnoiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Timo, lähtökohtaisesti, jos toimistotilojen omistaja haluaa muuttaa toimistot asunnoiksi, ei kaupungin pitäisi asettaa sille byrokraattisia esteitä. En usko, että kukaan haluaa makuuttaa omistamiaan toimistoja varta vasten tyhjän panttina.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmalasta on jo tehty testiversio Amerikan Yhdysvalloissa, kannattaa tutustua http://www.hudsonyardsnewyork.com/about/building-h…
Ilmoita asiaton viesti
Erityisesti urbaanivihreden kannattaakin perehtyä hankkeeseen:
”Hudson Yards also will be one of the most sustainable developments in history once completed. Buildings will be monitored via heat mapping to track crowd sizes and energy usage. Mobile apps will connect users to building data systems. New York University has installed sensors and a monitoring network to carefully manage all building resources and pollutants. At the same time, engineers have installed energy redundancy so if a Superstorm Sandy Part 11 happens, Hudson Yards can still be turned on. Then there is the pneumatic garbage chute. Waste from each building is removed by vertical trash chutes that feed into a pneumatically-powered network that will accumulate trash at an off-site dispensary. Lastly, Hudson Yards is also incorporating green space into its design by becoming the terminus of one end of the High Line, the famous defunct subway line that has been transformed into a modern park and trail.”
http://cr4.globalspec.com/blogentry/25605/Hudson-Y…
Helsingissä ei High Linea vastaavaa ole, mutta sellainen lienee toteutettavissa, jos koko ratainfra keskustaan asti katetaan.
http://www.newyorkcity.fi/high-line-park-new-yorki…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Takavuosina Helsinkiin ei saanut rakentaa korkeita taloja, sen vuoksi että pilvenpiirtäjät rakennetaan metallirunkoisina, mutta suomalaiset rakennusyhtiöt eivät hallinneet metallirakentamista, vaan rakensivat vain teräsbetonista. Kieltämällä korkeat talot suojeltiin kotimaista rakennusteollisuutta tänne kilpailemaan tulevilta ulkomaisilta rakennusfirmoilta.
Nykyisin suomalaisetkin rakennusfirmat osannevat metallirunkoisten talojen rakentamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Aina vain siis vähenevät (teko)syyt vastustaa ylöspäin rakentamista (siten, että Malmin lentoasemakin voidaan säästää).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, luulisi tosiaan kotimaistenkin firmojen osaavan nykyään metallirunkorakentamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Tornitalot luovat pitkiä varjoja ja kansa hämärässä vaeltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikun vaan Benidormiin katsomaan kuinka rakennetaan paljon korkeita taloja ja kuinka jätetään tilaa ja valoa niiden väliin. Toimii! Tosin sen näkee kuvistakin jos viitsii guuglettaa ja säästýy nekin veronmaksajien rahat.
Ilmoita asiaton viesti