*

Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Kysymyksiä Jussi Halla-aholle

Viime viikkojen aikana on alkanut kovasti näyttää siltä, että perussuomalaisten pitkäaikaisen puheenjohtajan Timo Soinin kausi lähenee loppuaan. Veikko Vennamon oppipoika onkin tehnyt jo pitkän uran ja kasvanut erityisesti ulkoministerinä toimiessaan valtiomiehen mittaan.

Puheenjohtajuutta todennäköisesti tavoittelevan Jussi Halla-ahon kanssa olen monestakin asiasta eri mieltä, mutta eräiden ominaisuuksiensa vuoksi myös arvostan häntä korkealle. Periaatteellisuus ja johdonmukaisuus ajattelussa ovat nimittäin tällä tohtorismiehellä poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Maahanmuuttokysymyksistä ja sisäpolitiikasta varmasti tullaan puhumaan kuntavaalien alla paljon, joten en palaa tässä yhteydessä niihin. Haluan myös korostaa, että esitän seuraavat pohdintani ja kysymykseni kansalaisena, en henkilönä, jolla olisi tai joka haluaisi vaikutusvaltaa naapuripuolueen asioihin.

Viime kuukausina Donald Trumpin valinnasta järkyttynyt blokki on maailmanlopun hengessä synkistellessään levittänyt uskomusta Naton väistämättömästä hajoamisesta Trumpin virkaanastumisen myötä. En itsekään uskonut, saati toivonut, Trumpin nousevan presidentiksi, mutta nämä huhut ovat kyllä vahvasti liioiteltuja. Trump on itse varsin selväsanaisesti ilmoittanut olevansa sitoutunut Natoon ja Euroopan puolustamiseen. Suomen kannattaa siis pyrkiä alati syvenevään läntiseen yhteyteen myös Naton osalta jatkossakin. Nato-jäsenyyden kannattajana minua tietysti ilahduttaa se, että myös Halla-aho on ollut jo pitkään kanssani samaa mieltä.

Olen Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unioni on kiistatta erittäin suurten haasteiden edessä, vaikken hänen vakaumuksellista EU-kriittisyyttään jaakaan. EU on haasteistaan huolimatta oikea viitekehys Suomelle, vaikkei se puolustusliitoksi asti yksinään riitäkään. Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan johdolla Suomi aikanaan aktiivisesti vesitti EUn keskinäiset turvatakuut ja jättäydyimme rakentamaan kollektiivista turvallisuutta pehmeämmin keinoin: poliittisin, taloudellisin ja kulttuurisin sidoksin eurooppalaista yhteyttä luomalla. Tämä ajattelu on viimeistään nyt vaarassa kokea todellisen konkurssin.

Kun valuuttapolitiikasta tehtiin 1990-2000 -lukujen vaihteessa turvallisuuspolitiikkaa, ja kun todellinen turvatakuu - Nato - jätettiin keskustelussa taka-alalle, syyllistyttiin valtionjohdossamme vastuuttomaan toiveajatteluun ja piiloutumiseen kansan selän taakse. Vieläpä äärimmäisen kriittisessä asiassa. Erityisen vastuun asiasta kantaa tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen, mutta valitettavasti mukana oli myös omia kokoomuslaisia puoluetovereitani.

Slavistina Halla-aholla ei ole illuusioita Venäjästä. Suomen Sotilaan haastattelussa hän totesi pitävänsä selvänä, että Euroopan unionin sisäinen hajaannus on Venäjän etujen mukaista ja toteaa Venäjän mahdollisuuksiensa mukaan edistävän tätä hajaannusta. Hän katsoo niin ikään, että EUn on pystyttävä kasvattamaan omaa legitimiteettiään kansalaisten silmissä, jos Venäjän vaikutusvaltaa halutaan vähentää. Tästä olen Halla-ahon kanssa täysin samaa mieltä.

Eurooppalaisesta yhteydestä on tärkeää pitää kiinni - erityisesti ilman Nato-jäsenyyttä - sillä se on vähintä, mitä meillä on. Liikkumavaramme tässäkin suhteessa kasvaisi, jos saisimme kiistattomat turvatakuut liittolaisiltamme. Halla-ahon ajatukset EU-erosta ovat siten periaatteessa hänen ajattelussaan aivan loogisia.

Minua kiinnostaisi kuitekin tietää, näkeekö Halla-aho EU-eron tavoiteltavana myös siinä tapauksessa, että Nato-jäsenyyttä ei aiemmin tai samassa yhteydessä ole saatavilla. Asiat kytkeytyvät toisiinsa niin tiukasti, että uskoisin kaikkien maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta huolestuneiden kaipaavan häneltä asiaan selvennystä.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Erittäin hyvä kysymys. Vaikka EU melko viraton organisaatio onkin, se on kuitenkin Venäjälle edes jonkinlainen pidäke Suomen asioihin puuttumiselle. Mistä asioista muuten olet Halla-ahon kanssa eri mieltä?

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentista. Vierastan Halla-ahon tapaa ikään kuin leikitellä rasistisilla ja selkeästi ulkomaalaisvihamielisillä ajatuksilla, vaikka hän nyttemmin on tästä jonkin verran etäisyyttä ottanutkin. Enkä tällä siis tarkoita sitä, etteikö maahanmuuttoon liittyviin kiistattomiin ongelmiin pitäisi mielestäni puuttua. Muta tolkullinen puuttuminen ei tarkoita kummankaan ääripään, ns. suvakkien tai rajakkien agendan myötäilyä. Uskon, että maahanmuutosta, islamista, jihadismista ym. poliittisesti epäkorrekteista aiheista voidaan meillä Suomessakin keskustella kiihkottomasti ja analyyttisesti, tarvitsematta pelätä kummankaan ääripään leimakirvestä. Tätä keskustelua olen käynyt ja käyn mielelläni myös Halla-ahon kanssa.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

"Muta tolkullinen puuttuminen ei tarkoita kummankaan ääripään, ns. suvakkien tai rajakkien agendan myötäilyä. Uskon, että maahanmuutosta, islamista, jihadismista ym. poliittisesti epäkorrekteista aiheista voidaan meillä Suomessakin keskustella kiihkottomasti ja analyyttisesti, tarvitsematta pelätä kummankaan ääripään leimakirvestä. Tätä keskustelua olen käynyt ja käyn mielelläni myös Halla-ahon kanssa"

Eräät ihmiset potkivat FBssä pois noiden nimitysten käytöstä.

Edelleen haluan muistuttaa siitä, että USAssa uskonnollisen väkivalta rikosten teko johtaa aitoihin elinkautisiin... ...Putin mainitsi vuosia sitten:'Tapamme terroristit käymälään'

Sen sijaan Suomi maksaa terroristeille mm toimeentulotukea.

SK: Suomalaisille Isis-terroristeille maksetaan Kelan tuet.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000097278...
Yle:
– Tähän pitäisi puuttua. Emme ole tarkoittaneet sosiaaliturvaa taistelualueelle. Jos henkilö taistelee väkivaltaisessa järjestössä, niin onhan tämä eettisesti väärin, painottaa Aaltonen.

http://yle.fi/uutiset/3-9386622

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Halla-aho on tuomittu rasistisista kirjoituksistaan korkeimmassa oikeudessa eikä hän ole katunut tekojaan, päin vastoin. Halla-aho ei ole mahdollinen valinta Suomen hallituksen ministeriksi eikä nykyinen hallitus voi jatkaa, jos Halla-aho valitaan persujen puheenjohtajaksi. Silloin syntyisi Ruotsin kaltainen tilanne, jossa persut ajaisivat itsensä pysyvästi politiikan marginaaliin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Halla-ahon kirjoitukset eivät tietääkseni sisällä rotuvihaa eli rasismia; esittänet oikaisun, jos tiedät muuta.

Halla-ahon tuomioon johtanut kirjoitus oli parodia Kalevan kantaväestöä halventaneesta pääkirjoituksesta, jossa Julkisen sanan neuvosto ei nähnyt mitään moitittavaa. Kun H. vaihtoi siihen muutaman lauseen subjektit koskemaan toista etnistä ryhmää ja antisosiaalisen käytöksen muodot vastaamaan kyseiselle ryhmälle uutisoituja tapahtumia, oikeus näki siinä kiihotusta kansanryhmää vastaan. Halla-ahon viitatessa profeetta Muhammedin tekemisiin sekä toisaalta esimerkkinä oloon muslimeille (joista Atte Kaleva kuuluu eturivin asiantuntijoihin Suomessa), oikeus sai aiheen pitää sitä uskonrauhan rikkomisena.

Missään sananvapautta kunnioittavassa länsimaassa noista kirjoituksista ei olisi langetettu rikostuomiota. Ihmettelen, miksi Halla-aho ei valittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Siitä lähtien nuo tuomiot ovat eläneet omaa elämäänsä, ja niitä käytetään aina poliittisina lyömäaseina nähtävästi maailman tappiin saakka -- nytkin ne on taas muistettu kaivaa esiin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Anna Halla-ahon selitellä itse omat selittelynsä, hän on tälle palstalle aiemminkin kirjoitellut.

Tuomiot ovat realiteetti, vaikka en minäkään paljon järkeä näe siinä, että näistä oikeudessa tuomitaan. Kuten nyt on huomattu, julkisuustyrkyt käyttävät oikeusistuimia hyväkseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #5

Sinähän itse tässä oikeuden tuomiot vedit esiin, viestissä # 2. Ne eivät juridisesti estä valintaa Suomen hallituksen ministeriksi, politiikan teko on sitten asia erikseen.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Siellä Suomessa on monen monta ongelmaa, joita lainsäätäjä väsäilee, kuten 60-70-luvulla henki- ja väkivaltarikos tuomioiden muuttaminen. Nyt on jo pitkään ollut tekeillä totalitarismiin johtavia päätöksiä. (Thomas Elfgren totesi Tredje Statsmakt-ohjemassa vuosia sitten: 'Suomen yhteiskunta on jo Orwellilainen' En viitsi suoraan sanoa, koska täällä on säännöt. Sen voin sanoa, ettei nämä päde tässä valtiossa ainakaan vielä, jonka nimi on kuulemma Viroksi sanottuna sama kuin kutsuisi suomalaisia savolaisiksi, vaikka en näe, että se olisi ongelma. Henkilö, joka tämän minulle totesi oli ollut kymmeniä vuosia Suomessa töissä. Eli: 'Sano vaan Eesti

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tulevaisuudenennustaminen on vaikea laji.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Halla-Ahon myötä tiedossa on ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogisti ymmärtänee varmasti sen, että EU-kritiikki riippuu kritiikin kohteen rakenteesta, luonteesta ja toimivuudesta. Se ei ole mitään yleistä Eurooppa-vastaisuutta, vaan unionin "valuvikojen" arvostelua.

Jos EU ei pikaisesti kykene korjaamaan ns. elitististen euroideologien pykäämiä betonirakenteita, demokrativajetta/ uudistumiskyvyttömyyttä ja toimimattomuutta, on turha syyttää EU-kriitikoita muusta kuin nykymuotoisen EU:n heikkouksien korjaamista vaativiksi ihmisiksi
(Voihan silti joku olla myös Eurooppa-kielteinenkin, jos ei usko EU:n kykyyn kehittyä paremmaksi jäsenistölleen, mene tiedä).

Selventääkseni tätä eroa, linkkaan Erkki Toivasen havainnolliseen blogiin. Hän edustaa perinteistä ns. Eurooppa-aatetta eli yhteistyön Eurooppaa. Taustoitus on myös hyvä:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...
”Emme ole yhdentämässä valtioita, vaan kansoja”. (Monnet)

Uskon, että Euroopan kansakunnat tajuavat tämän eron. Jotta se valkenisi vielä paremmin, on syytä pohtia myös VTT Markku Jokisipilän lyhyttä blogia saman pulman tiimoilta:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/634705/Kansa...

Jos Halla-aho näkee asian Toivasen ja Jokisipilän tapaan (näin sen moni nähnee), hän on näiden EU-kriitikoiden kanssa ainakin samoilla linjoilla eikä toimi pelkästään tuhoamisen ilosta.
---
Kun 90% -+ EU:n väestöstä kuuluu NATO:oon, NATO olisi myös Suomelle eurooppalaisten valtavan enemmistön ratkaisu, kunhan päättäjämme kypsyvät ja irtaantuvat YYA-ajan pelon ilmapiiristä.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentista. Ymmärrän toki, että EUta voidaan, ja pitääkin, kritisoida sen rakenteeseen, luonteeseen ja toimivuuteen kohdistuvin argumentein. Mutta juuri tästä mainitsemastasi yleisestä impivaaralaisesta EU-vastaisuudesta perussuomalaiset ovat äänekkäästi tehneet itseään tunnetuksi. Siksi juuri haluaisin nyt kuulla Halla-ahon, yhtenä puolueen todennäköisistä puheenjohtajaehdokkaista, avaavan näkemyksiään EU-jäsenyydestä nykytilanteessa, kun Suomi ei ole Naton jäsen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nyt myös Sampo Terho antaa pikkusormensa Fixitille. Natosta ei tuossa ole mitään puhetta.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/terho-...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos myös kommentista.
Ehkäpä aikansa asia-argumentein tapahtunut kritiikki ei ole herättänyt EU:a, kuten Jokisipilä kirjoittaa. Kun niihin herätyskellon ääniin ei ole herätty tai niistä piitattu, voi käydä, kuten EU:ssa on käynyt:

Jos päättäjät eivät kuuntele kansaa, kansa lakkaa kuuntelemasta päättäjiä. Huomaan, että PS näyttää olevan Sinulle se impivaaralaisuuden, ehkä populisminkin pesäke, mutta on hyvä kääntää joskus asetelman tarkastelu Jokisipilän ja Toivasen kaltaseksi. Heitä ei kukaan ole vielä syyttänyt impivaaralaisuudesta.

Silloin voi havaita, että EU ja sen ylimielinen päättäjistö (Toivanen: "euroideologit") itse on generoinut ongelmansa, mutta sitoo ne jalojen "yhteisen hankkeemme" tai "primääristi rauhanunioni" tai "menestystarina vailla vertaa" lausumien ympärille.

Mitä muuta ne ovat kuin halvinta populismi-argumentointia epäonnistuneen unionin taholta?
1) Hanke ei ole "yhteinen", kuten Toivanenkin toteaa, 2) todellinen rauhanunioni ei ilmoita, että brexitin pitä "sattua britteihin" tai "€ on peruuttamaton", eikä 3) menestyvä unioni sano menestystarinaksi velka- ja yhteisvastuu-unionia, moral hazardia, eurokriisiä, Schengen-katastrofia yms.

Jos tätä ei näe, on luopunut itsenäisestä ajattelusta. Olen laillasi kiinnostunut Halla-ahon kannoista.

Tänään voimme kuulla, mitä Therese May'lla on brittien pääministerinä sanottavanaan EU:lle ja laajemmallekin kuulijakunnalle brexitistä. Epäilen, että moni brexitistä tuohtuneena kirjoittanut (mm. Stubb ja "Lehman-ilmiö") tulee hämmästymään.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #14

Tänään voimme myös lukea venäläisestä Izvestija-lehdestä, miten ranskalainen populisti ja presidenttiehdokas Marine Le Pen hajottaa Eurooppaa ja EU:ta. Le Pen haluaa Izvestija-lehden haastattelussa purkaa Venäjä-pakotteet ja luovuttaa Krimin Venäjälle.

http://izvestia.ru/news/657858

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Suomen ja esim Hollanin turvallisuuspoliittisissa ympäristöissä on vissi ero. Siinä missä Hollannissa voidaan Nato nähdä turvallisuuspoliittisena ulkoistuksena minkä hyötyinä on melko turvattu varustehuolto tätä mahdollisuutta Suomella ei ole.

Suomelle Nato on myös etupiirijakoon liittyvä kysymys.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Suomen puolustksen rungon voi tällä hetkellä rakentaa kahdella tavalla, joko omien puolustusvoimien varaan tai Naton puolustustakuiden varaan. Muut järjestelyt (esim. Ruotsi, EU) ovat toistaiseksi joko pohdinnan tai unelmoinnin tasolla, tai sitten kyse on hankintayhteistyöstä, tiedon jakamisesta ja muusta vastaavasta, joka ei sisällä sitoutumista yhteiseen aseelliseen puolustukseen.

Jos lähdetään tuosta perusasetelmasta, luopuminen EU:n puolustuskuvioista ei ehkä ole Halla-Aholle mikään ongelma, koska kyse ei ole mistään puolustuksen kannalta oleellisesta komponentista, vaan vain pilvistä taivaalla. Toki EU:n poliittinenkin tuki voi auttaa kriiseissaä, mutta se ei siis olisi muuta kuin diplomaattista tukea, jos jokin sotilaallinen konflikti oikeasti pukkaisi päälle.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Atte Kaleva nostaa tärkeän asian esiin keskusteluun.

Jussi Halla-aho on mahdollinen tuleva Perussuomalaisten puheenjohtaja. Hän kertoo olleensa jo 20 vuotta Natoon liittymisen kannalla. EU-edustajana hän on päässyt sisältäpäin näkemään EU:n toiminnan ongelmat ja on ilmoittanut lehtitietojen mukaan olevansa EU-eron kannalla.

Kun tilanne on, mikä on, eli että maamme päättäjistä tuskin kukaan on rohjennut lähteä suoraselkäisesti ajamaan Natoon liittymistä, niin itselläni ajatus vielä EU-erosta nostaa huolen Suomen turvallisuudesta korkealle.

EU ei ole puolustusliitto, mutta kuitenkin läntinen yhteisö ja olen kokenut sen kokonaisuutena olleen Suomelle eduksi.

Virolaiset tuntuvat ihmettelevän suomalaisten haluttomuutta liittyä Natoon (Riigikogu jäsenen Henn Polluaas'n lehtihaastattelu taannoin, johon Mauri Pekkarinen kirjoitti kärkevän vastineen)

Kaikkeen lienee syynä pitkä suomettuneisuuden kausi ja edelleenkin vallitseva pelon ilmapiiri.Arvostan Jussi Halla-ahoa rohkeudesta ja tienraivaajahengestä ja Atte Kalevaa myös rohkeudesta ja jihadismin tutkijana.

Toivon, että eri puolueiden vahvat miehet pystyvät näinä aikoina yhdistämään voimansa Suomen turvallisuuden takaamiseksi.Erilaiset provosoinnit ja kiistojen luominen kun nykyaikana ovat osin informaatiosodankäyntiä, johon valtiomiestaitoa omaavien ei pidä mennä mukaan.

Joka puolueessa on timantteja. Tässä heistä kaksi.

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

"Minua kiinnostaisi kuitekin tietää, näkeekö Halla-aho EU-eron tavoiteltavana myös siinä tapauksessa, että Nato-jäsenyyttä ei aiemmin tai samassa yhteydessä ole saatavilla."

Kyllä. Vaikka EU:hun epäilemättä aikanaan liityttiin lähinnä turvallisuuspoliittisista syistä, se ei nähdäkseni ole edes huono Naton korvike. Pikemminkin se on turvallisuuspoliittisesti haitallinen seuraavista syistä:

1) Symboliset "turvatakuut" luovat väärää turvallisuudentunnetta. Yhteinen ulkopolitiikka tekee Suomesta osapuolen kansainvälisissä konflikteihissa mutta ei anna sotilaallista selkänojaa (jonka useimmat muut EU-maat saavat Natolta).

2) EU-jäsenyys syö resursseja, jotka voitaisiin käyttää kansalliseen puolustukseen riippumatta siitä, onko Suomi Naton jäsen vai ei.

3) Paitsi että EU-jäsenillä ei ole (EU:n puitteissa) laillista velvoitetta antaa sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle tai sellaisen uhkaamalle jäsenmaalle, niillä on suoranainen insentiivi olla antamatta sitä. Suurin osa EU-maista on myös Naton jäseniä. Avun antaminen ei-Nato-maille avaisi ovet vapaamatkustamiselle ja vesittäisi Naton ja sen jäsenyyteen kuuluvien velvoitteiden mielekkyyden.

Pääasiassa EU- ja Nato-jäsenyys eivät kuitenkaan liity toisiinsa. EU on juna, joka kulkee ja voi kulkea vain yhteen suuntaan, kohti syvempää integraatiota. Se ei ole sovitettavissa yhteen Suomen strategisten kansallisten intressien kanssa sellaisina kuin MINÄ ne ymmärrän, ja siksi kannatan eroamista.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos vastauksesta. Olen samaa mieltä EUn 'turvatakuiden' parhaimmillaankin symbolisesta painoarvosta, mutta kyllä EU turvallisuuden kannalta sentään tyhjää parempi on. En mitenkään voisi nähdä tilannetta, jossa esim. muut euroalueen maat seuraisivat kylmästi vierestä Venäjän hyökätessä johonkin niistä. Tuollaisella hyökkäyksellä olisi erittäin suuri negatiivinen vaikutus koko rahaliitolle, ja siten kaikki euromaat olisivat automaattisesti hyökkäyksen kärsijöinä jo taloudellisestikin.

En myöskään näe EUn syövän kansallisen puolustuksen resursseja, budjetin kohdentamisessa on kyse poliittisesta tahdosta, eikä silloin raha ole korvamerkittyä joko EUlle tai armeijalle.

Mitään avunantovelvoitetta ei EUn piirissä tosiaan ole, kun valtaosa EUn jäsenmaista hoitaa puolustusyhteistyönsä Naton puitteissa. Kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpidossa ei olisi Naton jäsenmaiden näkökulmasta mitään mieltä. Jaan tässä mielessä käsityksen EUn ja Naton erillisyydestä.

Kuitenkaan en mitenkään voi nähdä, että Suomen eroaminen EUsta lisäisi turvallisuuttamme. Kuulumme läntiseen, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta kunnioittavaan vapaiden demokratioiden arvoyhteisöön, jota EU kaikesta huolimatta edustaa. Vaihtoehtona ei nimittäin ole romanttinen Suomi-filmien Impivaara vaan alistunut paluu tunkkaiseen YYA-aikaan.

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

"Vaihtoehtona ei nimittäin ole romanttinen Suomi-filmien Impivaara vaan alistunut paluu tunkkaiseen YYA-aikaan."

Tuo nyt on enemmän poliittinen slogan ja olkiukko kuin mikään asia-argumentti. Jos näet vastakkainasettelun tuollaisena, sitten EU-jäsenyyden kannattaminen on luonnollisesti oikea ratkaisu.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva Vastaus kommenttiin #34

Ehkä muotoilin ajatukseni liian kaunopuheisesti asia-argumentiksi, mutta näen kyllä asian nimen omaan noin. Suomi ei ole koskaan onnistunut, juhlapuheita lukuunottamatta, todella aidosti tasapainoilemaan idän ja lännen välissä. Olemme aina kuuluneet jompaan kumpaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #38

Pelaat tosiaan enemmän mielikuvilla kuin asia-argumenteilla. Ei EU ole mikään arvoyhteisö vaan moninaiseen sääntöviidakkoon jäsenmaitaan velvoittava järjestö.

Ja mitä oli YYA-aika muuta kuin paljolti onnistunutta tasapainoilua idän ja lännen välissä? Neukkuja pokkuroitiin ulkonaisesti, mutta sisäiset asiat – kuten nyt vaikkapa maatalouden järjestäminen – hoidettiin paljon itsenäisemmin kuin nykyään. Toki tunkkaista oli se, miten tarpeettoman pitkälle pokkurointi ja sen vahtiminen meni Kekkosen valtakaudella.

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho Vastaus kommenttiin #39

Olen kyllä vähän samaa mieltä. Moraalisesti Neuvostoliiton myötäily oli tietenkin vastenmielistä, ja muistan tämän aspektin korostuneen omassakin ajattelussani, kun olin nuorempi ja ehdottomampi. Nyttemmin voidaan nähdä, että puhtaasti Suomen kansallisia intressejä ajatellen Suomi selviytyi kylmän sodan ajasta varsin hyvin.

Kuten aiemminkin olen sanonut, oleellista tämän päivän maailmassa on tehdä jokin strateginen valinta eikä roikkua limbotilassa (kuten nyt tapahtuu). Venäjän naapurina pärjää ihan hyvin ilman Nato-jäsenyyttäkin, jos omaksuu "armenialaisen mallin": pidättäydytään Venäjän toimien arvostelusta, ja vastineeksi ulosmitataan hyödyt esim. halpoina raaka-aineina ja myötämielisenä vientimarkkinana.

Toinen vaihtoehto on ankkuroitua uskottavalla tavalla länteen ja liittyä Natoon.

Pahin vaihtoehto on tämä nykyinen, jossa asenne on kuin Nato-maalla, mutta turvana ei ole kollektiivisia turvatakuita. Otetaan liittoutumisen haitat mutta aktiivisesti kieltäydytään sen hyödyistä.

Atelle vielä sen verran, että en minä muista aikaa ennen vuotta 1995 minään idyllisenä Impivaarana, enkä kuvittele, että sellaista saavutettaisiin eron jälkeenkään. Asioita täytyy kuitenkin panna vaakakuppiin. EU ei ole sen ikuisempi kuin muutkaan ikuiset imperiumit, ja tällä hetkellä suunta on sellainen, että kyydistä hyppääminen on parempi vaihtoehto kuin jäsenenä jatkaminen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #41

Jos puhutaan vaihtoehdoista Nato-jäsenyydelle, eikö "armenialaisen mallin" ja "limbotilan" välissä ole myös omaan puolustukseen satsaaminen ilman "armenialaista" arvostelusta pidättäytymistä? Presidentti Niinistö on oikeastaan ollut viime aikoina linjalla, jolla Venäjään pidetään samaan aikaan aktiivisesti veljellisiä yhteyksiä, mutta myös sanotaan suoraan ikävätkin asiat (kuten vaikkapa Ukrainan tilanteen yhteys pakotteisiin).

YYA-ajan jälkeen Suomi otti näkyvästi askeleita länteen, osoittaen näin, että sillä on oma valta omiin asioihinsa. Tuo tuli jo sanottua. Kai nyt voi olettaa, että voimme jatkaa "lännessä oloamme" oman harkintamme mukaan, myös olematta Naton jäsen, tai edes EU:n jäsen, ja palaamatta YYA-aikaan tai edes tiukkaan "armenialaiseen malliin".

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #46

Tähän mennessä mistään Suomen omaan puolustukseen satsaamisesta ei voi puhua, talouslaman tullessa oli ainoastaan määrärahojen leikkauksia ja niin kalustohankintojen kuin kertausharjoitustenkin laiminlyöntiä. Näistä on viime vuosina kituliaasti päästy lähemmäs normaaliaikaa pienemmällä henkilöstöllä, mutta eri puolustushaarojen kaluston uusintakierros on vasta suunnitteluvaiheessa. Samalla jätetään kokonaan vastaamatta uuden sotateknologian haasteisiin, kuten ohjusten aiheuttamaan uhkaan, koska se tulisi meille liian kalliiksi, eikä ole liittolaisia, joilta voisimme siinä odottaa tukea. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229544...

Sodan ajan huoltovarmuuden otti vuosia sitten julkisesti puheeksi kenraaliluutnantti Matti Ahola, joka totesi, että Nato ei omien sääntöjensä mukaan toimita järjestön ulkopuolisille kriittistä sotamateriaalia kriisiaikoina, koska se kaikki tarvitaan silloin puolustusliiton omille jäsenille. Virallisen Suomen vastaus siihen oli haudan hiljaisuus, eikä tähänkään päivään mennessä ole kerrottu, mitä on tehtävissä sen jälkeen kun Suomen rauhan ajan ohjusvarastot on ammuttu loppuun. Ongelman ratkaisisi Nato-jäsenyys, mutta sehän ei tunnetusti kelpaa poliittiselle johdolle.

Rauhantilan vallitessa emme huomaa mitään eroa siinä, elämmekö "armenialaisessa mallissa", Nato-maassa vai "limbotilassa". Vasta poikkeusolot näyttävät eron, ja silloin hyvin konkreettisilla tavoilla.

Hallitusohjelmalla voidaan kyllä kahlita Suomen resurssien suuntaamista puolustukseen, mutta ei Venäjän valtionjohdon ja yleisesikunnan päätöksentekoa.

Jos sotilaallinen jännitys Pohjois-Euroopassa kiristyisi sotatoimien asteelle, silloin linjanmuutokset eivät enää tulisi kysymykseen ja valittu turvallisuuspolitiikka joutuisi todelliseen testiin. Mikäli Venäjä katsoisi tarvitsevansa Suomenlahden pohjoisrannikon Baltian operaatioonsa ja keskeiset osat Lappia Murmanskin turvaksi (ks. http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2296...), mikä tällöin olisi paras saavutettavissa oleva "torjuntavoitto"? Helsinki samassa kunnossa kuin Aleppo tänään, ja muu maa rinnastettavissa Itä-Ukrainan tilanteeseen?

Yksinään Suomi ei kykene (eikä edes tosissaan yritä) luomaan niin vakavaa pelotetta, että se sulkisi pois voiman käytön menneiden päivien suuruutta tavoittelevilta diktatuureilta. Nato-jäsenyys sen sijaan nostaisi hyökkäyksen hinnan pilviin, saisi luopumaan offensiivien suunnittelusta ja vakauttaisi rauhantilan jatkuvuuden. EU-jäsenyydestä ei tietenkään ole haittaa, sillä ketäpä häiritsisi myötätunto, hyvä tahto ja humanitäärinen apu; pelotteeksi ja puolustuksen konkreettiseksi tueksi siitä ei kuitenkaan ole, etenkään Britannian lähdön jälkeen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Euroalueen "turvatakuu" tarkoittaa pääsääntöisesti kahta asiaa:

1) Kriisitilanteessa yhteiskassa tulee apuun, kuten eurokriisin aikana on käynyt. Suomi on kohtalaisen reilusti osallistunut näihin palopesäkkeiden sammutteluun.

Mm. Varman Risto Murto on viitannut tähän ominaisuuteen eräänlaisena "turvatakuuna". Kuitenkin tämän geopoliittinen turvavaikutus on olematon. Jos Venäjä miehittäisi Suomen, ei EKP:n takauksella tai jäsenmaiden välisillä takauksilla olisi minkäänlaista vaikutusta tilanteeseen.

2) Aten yllä esittämä ajatus on, että muut maat eivät katsoisi vierestä, jos euromaata oltaisiin miehittämässä, tai ainakin pyrkisivät estämään jo etukäteen, että sellaiseen tilanteeseen ei ajauduttaisi. Se on teoreettinen ja kyseenalainen johtopäätös.

Vahvimmin se on perusteltavissa, jos myönnetään ääneen, että rahaliitto on niin heikko ja ristiintakauksien ja yhteisvastuun saastuttama, että yhteisö arvioisi, että se ei kestäisi yhden jäsenen menetystä.

Mikäli rahaliitto olisi näin heikko, rahaliiton selviäminen on käytännössä mahdotonta, ja siitä ei ole edes väliaikaiseksi turpo-ratkaisuksi.

Euron turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta puhutaan paljon, mutta hyvin vähän siitä sanotaan mitään järkevää. Mitä ilmeisimmin kyse on siitä, että kun taloudelliset perustelut ovat osoittautuneet paikkansapitämättömiksi sekä teorian että käytännön tasolla, aiemmin yritettiin - ja nyt jatketaan - tämmöisen ympäripyöreän selityksen käyttöä.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Jussi Halla-aho: Sitoudutko myös perussuomalaisten puheenjohtajana ajamaan aktiivisesti Suomen Nato-jäsenyyttä?

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

Puheenjohtajana sitoudun ajamaan aktiivisesti niitä kantoja, jotka puolue päättävissä elimissään omaksuu. Puheenjohtaja ei päätä puolueen linjaa vaan edustaa sitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vastaako Suomen nykyinen panostus puolustusbudjettiin Perussuomalaisten päättävien elinten poliittista linjaa? Pidätkö sitä riittävänä ajankohdan vaatimuksiin nähden?

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho Vastaus kommenttiin #23

Paasikivimaisesti sanoisin, että puolustusbudjetissa ja -järjestelyissä pitäisi miettiä ennen kaikkea karttaa ja vähemmän päivänpolitiikkaa ja "ajankohtien vaatimuksia".

Nato-jäsenyyttä tärkeämpi asia on ymmärtää ja tunnustaa pysyvät realiteetit sekä se, että jotain valintoja on tehtävä. Kirjoitin aiheesta muutama vuosi sitten tuolla:

http://www.halla-aho.com/scripta/puheenvuoro_aseve...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #24

Hyvä kirjoitus ajalta ennen Krimin kaappausta, ja hyvät perustelut asevelvollisuus / reserviläisjärvestelmälle.

Mutta onko hallitusohjelman linjauksia noudattava puolustusbudjetti 2017, yhteissummaltaan 2 824 miljoonaa euroa sekä sen pienentyvä osuus vuodelle 2017 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä 1,31 % (v. 2016: 1,37 %) mielestäsi sopiva, alakanttiin vai yläkanttiin tarpeeseen nähden, ottaen huomioon mm. kirjoituksessasi viitattu, vuosikausia jatkunut nuukaileva panostus alle eurooppalaisen keskitason, ja toisaalta Itämeren alueella meneillään oleva osapuolten vahvuuksien ja valmiustilojen nosto?

Emme tiedä, mihin kehitys vie Euroopassa lähivuosina, mutta kaikkialla muualla on meneillään puolustuksen laiminlyöntien kurominen umpeen, paitsi Suomessa. Onko meillä nyt aikaa hukattavaksi asti riittävän materiaalisen valmiuden osalta, vai kannattaako mieluummin maksaa verellä?

Jos asetut ehdokkaaksi puolueen puheenjohtajan tehtävään, Sinun on otettava henkilökohtaisesti kantaa Nato-jäsenyyteen jäsenistön edessä, jotta he saavat ottaa asian huomioon vaalissa. Toisaalta, puolueessa on paljon epäluuloista suhtautumista Natoon, myös liittymisen avointa vastustusta. Miten aiot profiloitua kysymyksessä ja perustella kantasi?

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Tää on niin tätä.

Edelläkävijät Natoon menoon puuttuvat. Kansa rohkaistuisi, kun ees yksi kulkisi Natoa kohti vahvasti edellä.

Sitä toivoin äänestäessäni presidentti Sauli Niinistöä ja aikoinani 25 vuotta sitten Paavo Lipposta. Kumpikin antoi ymmärtää, että sitä ajavat. Vaan toisin kävi. Äänestäjä on täysin lainsuojaton ilman takuutodistusta.

Siekin Jussi sitten ajat EU-eroa ja sen jälkeen ollaan kuin nalli kalliolla informaatiovaikuttamisen syötävinä.

Pahoin pelkään kansan olevan vähitellen houkuteltavissa suomettumaan uudelleen ja sen jälkeen ties mitä.

Käyttäjän LeenaRosendahlOsHanhijrvi kuva

EUn keskinäiset turvatakuut ja Nato-keskustelut ovat tyssänneet siihen, että lehdistössä on maalailtu uhkakuvia, joissa omat poikamme joutuvat sotaan ylikansallisissa joukoissa. Näin yleinen mielipide on kääntynyt liittoutumisia vastaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sekä tietämättömyyteen että poliittisesti motivoituneeseen tahalliseen disinformaatioon liittyvistä syistä mediassa julkaistaan aiheesta paljon paikkansa pitämättömiä väitteitä, toisinaan sensaatiohakuisesti.

Vakavaa yritystä oikaista väärää tietoa ja antaa tilalle todenmukaista ei näytä olevan varsinaisesti millään taholla, vaan joukkotiedotus velloo sekavana mielipidesoppana.

Kaiken kukkuraksi, tältä pohjalta pitäisi vielä toteuttaa kansanäänestys kauaskantoisesta asiasta!

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Kysymyksiä Halla-aholle voisi muotoilla juu voi äänestää vain Jyväskylässä ja Helsingissä.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

"Trump on itse varsin selväsanaisesti ilmoittanut olevansa sitoutunut Natoon ja Euroopan puolustamiseen"
.................

Trump ei itse muista tänään mitä mieltä hän oli eilen ja hänen tulevasta mielipiteestään muut voivat parhaimmillaankin tehdä vain arvailuja.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomen ero EU:sta on täysin absurdi ajatus nykytilanteessa. Sama koskee eroa EMU/eurosta. Trumpin astuessa virkaan tilanne muuttuu Suomen osalta muutoinkin entistä epävarmemmaksi. Sama koskee Baltian maita siitä huolimatta, että ne ovat Naton jäseniä.

Trump on tuonut esille ajatuksen Venäjän pakotteista luopumisesta ydinaseiden rajoittamista vastaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että hän ei kunnioittaisi Ukrainaan liittyvää sopimusta. Kreml rikkoi valloitettuaan Krimin Budapestin sopimusta vuodelta 1994. Budapestin sopimuksen allekirjoittivat Venäjä, Yhdysvallat, Ukraina ja Iso-Britannia joulukuussa 1994. Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan ja vastineeksi muut sopimusosapuolet sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen loukkaamattomuutta. Venäjä vähät välitti tästä sopimuksesta, kuten olemme saaneet nähdä. Nyt näyttäisi siltä, että sopimus on myös toisarvoista sanahelinää Trumpille.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kalevalta hieno, keskustelua herättävä blogi, jonka kommenttiketju loistava. Ihmekös, kun Jussi loihe vastaamaan kysymyksiin. Ruotsissa tämä olisi ilmeisesti mahdoton asia (Ruotsidemokraatit bannissa). Kiitos tästä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Suomen poliitikot ovat harvinaisen näköalattomia. Meillä olisi ollut mahdollisuus liittyä NATOon silloin kun baltian maat liittyivät, mutta silloinen valtionjohtomme ei halunnut tai uskaltanut sitä silloin tehdä.

Toinen mahdollisuus olisi ollut EU:hun liityttäessä, silloin olisi pitänyt ottaa liittymisehdoksi EU:n yhteinen puolustuspolitiikka, eli koska suurin osa EU maista kuuluu NATOon, olisi ehdoksi pitänyt laittaa koko EU:n liittäminen NATOon.

Kolmas mahdollisuus olisi ollut hakea NATOon Obaman aikana, mutta valtionjohtomme uskallus ei riittänyt.

Nyt kun Trump puhuu jo NATOa vastaan, on mahdollisuudet menetetty. Olemme Venäjän etupiirissä yksin länsimaista. Olemme kyllä uskaltaneet liittyä EU:hun, vieläpä nettomaksajana ja mahdollisimman huonoin ehdoin. Mutta sitä tärkeintä, eli valtion turvallisuuden varmistaminen länsimaisella puolustusliitolla, on jäänyt tekemättä.

Tämän valtion johtaminen on muistuttanut jo pitkään aika raskasta ja huonosti ohjattua katastrofaalista komediaa. Toki minulle käy vanha puolueettomuuspolitiikkakin, koska itse me joudumme omaa maatamme loppupelissä puolustamaan. Mutta ne jotka NATOon haikailivat, joutunevat pettymään.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Miksi näin on? Poliitikot, ilmeisesti Halla-ahokin muiden mukana, vetäytyvät kansan mielipiteen taa vaatien kansanäänestystä.

Kuitenkin suomalaisista yhä useampi äänestäisi Natoon liittymisen puolesta, jos johtavat poliitikot lähtisivät julkisesti kannattamaan. Historia tulee tuomitsemaan poliitikot, joilla ei ole rohkeutta tähän.

Olemme ihmetyksen aihe Euroopassa, erityisesti Virossa. Ilkka Kanerva on niitä harvoja, jotka ovat rohkeasti asian puolesta puhuneet ja hänkin mahdollisesti on siirtymässä pois eduskunnasta.

Ei ole ihme, jos suomalaiselle tulee halu muuttaa Suomesta Nato-maahan.

Naispoliitikotkin ovat niin hiljaa Natosta, että.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Maamme maantieteellinen sijainti on erittäin hankala ja kylmän sodankin aikana olimme vain näennäisitsenäisiä. Olimme samaa Neuvostoliiton etupiiriä kuin baltian maatkin, tosin hyvin vapaammin. Tämän takia poliitikkomme, jotka ovat aina eläneet joko Venäjänpelosta tai ovat olleet venäläismielisiä ja siksi he eivät uskaltaneet toimia silloin kuin olisi pitänyt, jos olisimme halunneet turvata maatamme sotilasliitolla.

Poliitikkomme ovat olleet myös hyvin näkäalattomia, koska nyt heidän viivyttelynsä kostautuu ja NATO jää vain unelmaksi, niille ketkä sinne olisivat halunneet maamme menevän. Ihmetyttää kun valtionjohto on kovasti ollut NATOn kannalla, mutta asiat ovat jääneet puheiden tasolle, olisivat edes järjestäneet kansanäänestyksen asiasta.

No poliitikothan tunnetusti puhuvat paljon, mutta tekoja ei juuri sitten olekaan. Ja nyt olisi tarvittu tekijämiehiä, mutta kun puolueet koostuvat niistä samanlaisista puhemiehistä, tekijät on lakaistu pois häiritsemästä iki-ihanaa konsensusta jo puolueiden ehdokasvalinnoissa.

Nyt poliitikot ovat laskeneet siihen että saisivat euroopan yhteisen puolustusliiton, joka sekin jää haaveeksi, koska EU tulee hajoamaan omaan mahdottomuuteensa. Jos minä katson meidän poliitikkojemme toimia, on täysin selvää että jokainen nykyinen ja entinen kansanedustaja tulisi poistaa politiikan kuvioista. Samalla myös kaikki nykypuolueet tulisi lakkauttaa, samoin kuin niitä lähellä olevat säätiöt ja yhdistyksetkin, sekä takavarikoida valtiolle kaikkien edellämainittujen omaisuudet. Ei tätä valtiota muuten pelasteta ja systeemiä korjata.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Miksi näin on? Poliitikot, ilmeisesti Halla-ahokin muiden mukana, vetäytyvät kansan mielipiteen taa vaatien kansanäänestystä.

Kuitenkin suomalaisista yhä useampi äänestäisi Natoon liittymisen puolesta, jos johtavat poliitikot lähtisivät julkisesti kannattamaan. Historia tulee tuomitsemaan poliitikot, joilla ei ole rohkeutta tähän.

Olemme ihmetyksen aihe Euroopassa, erityisesti Virossa. Ilkka Kanerva on niitä harvoja, jotka ovat rohkeasti asian puolesta puhuneet ja hänkin mahdollisesti on siirtymässä pois eduskunnasta.

Ei ole ihme, jos suomalaiselle tulee halu muuttaa Suomesta Nato-maahan.

Naispoliitikotkin ovat niin hiljaa Natosta, että.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen

Miksi näin on? Poliitikot, ilmeisesti Halla-ahokin muiden mukana, vetäytyvät kansan mielipiteen taa vaatien kansanäänestystä.

Kuitenkin suomalaisista yhä useampi äänestäisi Natoon liittymisen puolesta, jos johtavat poliitikot lähtisivät julkisesti kannattamaan. Historia tulee tuomitsemaan poliitikot, joilla ei ole rohkeutta tähän.

Olemme ihmetyksen aihe Euroopassa, erityisesti Virossa. Ilkka Kanerva on niitä harvoja, jotka ovat rohkeasti asian puolesta puhuneet ja hänkin mahdollisesti on siirtymässä pois eduskunnasta.

Ei ole ihme, jos suomalaiselle tulee halu muuttaa Suomesta Nato-maahan.

Naispoliitikotkin ovat niin hiljaa Natosta, että.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuitenkin suomalaisista yhä useampi äänestäisi Natoon liittymisen puolesta"

25% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä.

Käyttäjän KirsiVisunen kuva
Kirsi Visunen Vastaus kommenttiin #40

Lause jatkuu.."Jos johtavat poliitikot lähtisivät julkisesti kannattamaan."

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #43

Miksi he lähtisivät kannattamaan Natoa ? Oisko syynä se ettei johtavilla politiikoilla ole halua siihen että Suomi liittyisi Natoon ? Nato jäsenyyteen tarvitaan Usan suostumus ja se voi olla Trumpin aikana aika tavalla kiven alla.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #44

Nato jäsenyyteen tarvitaan Usan suostumus ...

Nato-jäsenyyteen tarvitaan kaikkien jäsenmaiden suostumus, USA mukaanlukien.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Nato-jäsenyyteen tarvitaan siis käytännössä myös kaikkien nykyisten euromaiden suostumus....

Olen pitänyt varteenotettavana vaihtoehtona, että tietyissä pöydissä on annettu ymmärtää suoraan, että mikäli Suomi ei "kanna vastuuta" ts. takaa Kreikan lainoja, voi ymmärrys jäsenhakemusta kohtaan olla heikko.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #48

NATOn jäsen Slovakia kieltäytyi Kreikan lainoittamisesta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #49

Ennen vai jälkeen Natoon liittymisen?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #45

Naton sopimuksen 10 artikla

"Sopimuspuolet voivat yksimielisellä sopimuksella kutsua minkä tahansa muun Euroopan valtion, jolla
on edellytyksiä edistää tämän sopimuksen periaatteita ja osaltaan myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin
alueen turvallisuuteen, liittymään tähän sopimukseen. Näin kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen
sopimuspuoleksi tallettamalla hyväksymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan.
Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kunkin hyväksymiskirjan
talletuksesta."

Sopimusasiakirja talletetaan siis Usan hallituksen huostaan ja muille osapuolille ilmoitetaan siitä. Aika selkeästi ilmoitetaan siitä että virallinen sopimus on Usan hallituksen hallussa ja kaikille muille ilmoitetaan asiasta. Suomen kohtalo on käytännössä Brittien, Ranskalaisten sekä Saksan käsissä. Käytännössä Usa siitä haluaako se asiakirjaa itselleen vai ei.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

EU:n turvatakeet ovat "vesitettyjä" niin, että ne ovat Naton vastaavia velvoittavammat.

Sekä Euroopan unionilla että Natolla on velvollisuus auttaa jäsenmaitaan mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

EU: ...muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.

Nato: ...auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi...

EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa käsitellään muun muassa yhteistä puolustusta ja turvatakuita:

- 7. kohta: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.

- Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.

Naton sopimuksen 5. artiklassa puolestaan lukee seuraavasti:

- Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin turvallisuus ja ylläpitää sitä.

Toimituksen poiminnat