*

Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Suomi tarvitsee ydinsähköä

Tilastokeskuksen 23.3. julkaiseman tilaston mukaan yli viidennes (22%) vuoden 2014 sähkönkulutuksesta katettiin tuontisähköllä. Tuonnin määrä oli siten suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tarkasteltaessa kokonaisenergiankäyttöä, fossiilisten polttoaineiden kulutus laski viime vuonna 7%, mutta fossiiliset polttoaineet - käytännössä tuontienergiana tuotava öljy, hiili ja maakaasu - muodostavat yhä 40% kokonaiskäytöstä.

Tosiasiat on tunnustettava: Suomi on tuontienergian varassa. Osa tilastokeskuksen julkaisemista luvuista on ennakollisia, mutta perustilanne on selkeä. Kylmässä maassamme sähköenergian hetkellisen kulutuksen vuotuisen maksimin ja minimin ero on huomattavan suuri, vuonna 2014 yli 8000 MWh/h. Talven huippukulutus on siis tuon verran kesän minimikulutusta suurempi. On selvää, ettei täydellistä omavaraisuutta ole järkevää edes haikailla fossiilisten polttoaineiden osuutta kasvattamalla. Mutta selvää on myös, että korkeampi omavaraisuusaste tarkoittaisi mahdollisuutta myydä enemmän sähköä silloin, kun oma kulutuksemme on pieni.  

Omavaraisuuden lisäksi keskeisiä ovat ympäristövaikutukset. Valitettavasti ympäristövaikutuksiin liittyvä keskustelu on monesti vajonnut epärealistisesta ihannetilanteesta haaveilemiseen, jossa tuuli- ja aurinkovoimaa tuottamalla katettaisiin energiaintensiivisen informaatioyhteiskunnan sähköntarpeet. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti toki kasvaa, mutta silläkin kasvuvauhdilla tuotanto kattoi 2014 alle puoli prosenttia kokonaistuotannosta. Aurinkoa tilastokeskuksen viimeisimmästä energiajulkaisusta en edes löytänyt mainittavan. Molemmat voimantuottotavat ovat toki kannatettavia, mutta käytännön ratkaisuiksi niistä ei vielä tällä hetkellä ole.

Tilanteen korjaaminen on mitä suurimmassa määrin energiapoliittinen kysymys. Ohjaavat toimenpiteet ja resurssit on kohdistettava niihin osa-alueisiin, joilla saadaan aikaiseksi todellinen muutos kokonaiskuvaan. Pikkusievä irtopisteiden kerääminen energiapoliittisiin lillukanvarsiin keskittymällä ei johda mihinkään. Keskeinen kysymys on sähkö, jonka osalta vaihtoehtoja on vähän. Energian säästö on toki kannatettavaa, mutta siitä ei voi muodostua itsetarkoitusta, sillä kasvava ja menestyvä Informaatioyhteiskunta ja teollisuus tarvitsevat sähköä.

Käytännössä valinta tehdään fossiilisten polttoaineiden tai ydinvoiman välillä. Vesivoimalla tuotantovajetta ei kateta: rakentamaton energiapotentiaali ei riitä, se on sirpaloitunut ja kohteet ovat pitkälti suojelun piirissä. Tällä hetkellä öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla tuotettua lauhdevoimaa käytetään turvaamaan energiansaantia etenkin kysyntäpiikeissä, joita alituotantotilanteessa olevalla Suomella riittää. Ympäristöystävälliseksi tätä ei voida sanoa, mutta se auttaa pitämään yllä illuusiota, ettei vaikeita asioita tarvitse miettiä.

On tekopyhää tuomita kotimainen, suomalaisilla turvanormeilla ja suomalaisin voimin tuotettu ydinsähkö tilanteessa, jossa ostamme Venäjältä sikäläisillä turvanormeilla tehtyä ydinsähköä. Edelleen ydinsähkön nettoviennistä on tehty mahdollisimman pitkälle vältettävä selittämätön synti, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö pitkäaikaisen alituotannon korjaajana on hiljaa hyväksytty hyve.

Tasapainotilanne on saavutettavissa, mutta tuhansien megawattien kuilun paikkaaminen on mahdollista vain ydinvoimaa käyttämällä. Fissioon perustuva perinteinen ydinvoima voi toki olla vain välivaihe tulevaisuuden energialähteiden, auringon, tuulen, fuusiovoiman, tai jonkin muun läpimurtoa odotellessa. Sillä välin sähkö on kuitenkin tuotettava jollakin lailla, ja odottavan aika lasketaan ainakin kymmenissä vuosissa. Emme voi jäädä haikailemaan uusien, autuaaksitekevien energialähteiden perään, sillä meidän on pystyttävä pitämään Suomi kilpailukykyisenä tässä ja nyt, ja luonnollisesti ympäristöystävällisesti.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Tarja Parkkila

Jäi kokonaan pois ydinjätteiden loppusijoitus, kuten yleensä kaikilla.

Mielenkiintoista olisi tietää, minne kaikki maailman ydinjätteet on sijoitettu, myös Venäjän. Merenpohjaanko ? Onko tulossa yllätyksiä ja onko niihin varauduttu ?

Hervemmin puhuttu ja paljasteltu aihe. Kun jostain ongelmasta ei puhuta, kuvitellaan, että sitä ei ole.

Jossain se kuitenkin muhii, aika holtittomasti vielä. Tunnen sen luissani.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentistasi, Tarja. En tosiaan tiedä, minne Venäjä sijoittaa ydinjätteensä. Toivottavasti se tapahtuu edes jossain määrin turvallisesti, ostaessamme venäläistä ydinsähköä olemme myös me Suomessa tavallaan osallisia sen tuotantoon.

Minun mielestäni ydinsähkön tuontia Venäjältä pitäisikin pyrkiä vähentämään reilusti. Kotimaista ydinenergian tuotantoa lisäämällä saisimme tähänkin ongelmaan kestävän ratkaisun, sillä Suomessa ydinjätteen loppusijoitus tehdään varsin turvallisesti ja joskus kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti realisoituvat riskit ovat kuitenkin hyvin teoreettisia.

Riku Sutinen

Ylipäänsä energian ostaminen valtioilta jotka eivät noudata kansainvälisiä sitoumuksiaan, on moraalitonta.

Jotenkin vain tuntuu siltä, että rikokset ja rötökset ovat sitä tuomittavampaa, mitä kauempana Suomen rajoista niihin syyllistytään!

Sampo Lindgren Vastaus kommenttiin #5

Kyllä. Asia ei rajoitu pelkästään ydinvoimaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suomeen tuodaan nykyään kohtalaisen vähän sähköä Venäjältä. Tuontisähköstä noin 75-80% tulee pohjoismaista. Kun olkiluoto tai Fennovoiman laitos valmistuu ei tarvetta venäläiseen sähköön enää olisi. Mutta nuo laitokset tarvitsevat vielä vuosia valmistuakseen. Nopein tapa vähentää riippuvuuttamme sähkön ja ylipäätään energian tuontiin on energian säästäminen ja biopolttoaineisiin perustuvien pienvoimaloiden rakentaminen. Tuuli auttaa vähän, mutta ei toimi isona tekijänä tässä kuviossa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #17

Marko,

muutoin OK, mutta unohdit oleellisen: toinen toisiaan sopivasti täydentävät tuuli- ja aurinkonergia tekevät nekin voimalla, vääjäämättä tuloaan - vrt. kehityskäyrät edullisuuskäyrien kera - syrjäyttäen ennenpitkää ydinvoiman.

Käyttäjän PauliVennervirta kuva
Pauli Vennervirta

Venäjällähän on muun muassa maailman radioaktiivisin paikka, järvi johon on dumpattu ydinjätettä. On mahdollista että tuo jäte pääsee karkaamaan jäämereen laskeviin jokiin. En paljon luottaisi naapurimme kykyyn ja tahtoon hoitaa jätteet kunnolla.

Pitkälti olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Tekniikka on olemassa esim. aurinkoenergian laajamittaiseen käyttöön, mitään uutta ei tarvitse keksiä. Ongelma on se, että sähkön siirtoa varten pitäisi Euroopan sähköverkko laittaa täysremonttiin. Ongelmia ovat myös poliittisen tahdon ja rahan puute.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #39

Karchay on hyvin pieni lätäkkö. Melkein lampi. Se on toisesta päästä erittäin radioaktiivinen ja toisesta päästä, no, paljon vähemmän radioaktiivinen. Siinä ei ole laskujokia.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0...

https://www.google.fi/maps/place/Karatšai,+Ozjorsk,+Tsheljabinskin+alue,+Venäjä,+456885/@55.6769199,60.7970344,1302m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x43c43604ac00baef:0xba3fe9fa4ba99250

Tässä mittauksia sieltä:
http://docs.nrdc.org/nuclear/files/nuc_01009302a_1...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #39

Käytetty ydinpolttoaine ei liukene veteen. Vaikka Venäjä ei tekisi tuolle järvelle mitään, haitat jäävät paikallisiksi, kunhan järvi ei pääse kuivumaan.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #53

Mitä siitä kuivumisesta seuraa?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Veden säteilyltä suojaava vaikutus poistuisi ja fissiotuotteet saattaisivat alkaa kulkeutumaan ilman mukana.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #57

No juu, kyllähän ainakin radonia tulisi, mutta mahtaako sitä haihtua vedestä nytkin, kun sitä haihtuu pohjavesistäkin ilmaan?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #58

Kuvittelisin, että jos venäläiset kippaavat käytetyn ydinpolttoaineen lampeen, muitakin huolia on kuin radon.

Mutta käytetyn polttoaineen vaarallisuudesta on kyllä esitetty melkoisen vastakkaisia näkemyksiä. Peter Lund TKK:lta on skeptinen Onkalon turvallisuudesta tulevana jääkautena kun taas Kai Lähteenmäki Helsingin yliopistolta esittää, että käytöstä poistetut polttoainesauvat voisi valaa betonilaattoihin tuottamaan taloihimme lattialämmöt.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #59

Pöyryn tutkimuksen mukaan, worst case-scenario Onkalossa ei juurikaan näkyisi maan pinnalla.
http://www.posiva.fi/files/1230/POSIVA_2010-03web.pdf

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #59

Maailman johtavia maita atomivoiman käytössä on Japani. Ennen kuin kovin raskaisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin kannattaisi varmaan kysyä sieltä mielipidettä asiasta.

Mihin Japani on laittanut ydinjätteensä ja miten niiden kävi tsunamikatastrofissa?

Täytyy toistaa taas vanhaa: sinä päivänä kun sähköä/ energiaa opitaan varastoimaan tehokkaasti, kääntyy historiankirjoituksessa paksu lehti.

Atomivoiman kohdalla, jos missä on kysyttävä:
Mitä tehdään sitten kun mahdottomasta tulee mahdollinen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #84

Jorma

Ottamatta kantaa muuhun tähän on helppo yhtyä :

" sinä päivänä kun sähköä/ energiaa opitaan varastoimaan tehokkaasti, kääntyy historiankirjoituksessa paksu lehti."

Me kaikki odotamme ja toivomme tuon tapahtuvan pikaisesti , vaan sitä ennen kaikki investoinnit tuuli/aurinkosähkö-asennuksiin , ei tutkimuksiin, ovat verovarojen täydellistä haaskaamista ; siitä hyötyvät ainoastaan ihmisten hyväuskoisuutta törkeästi hyväksi käyttävät tunnottomat liikemiehet/naiset.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #84

Japanissa petti reaktorista poistetun polttoaineen välivarastointi. Polttoaineniput tuottavat lämpöä pari dekadia käytöstä poiston jälkeen. Tämä hankaloittaa niiden käsittelyä, minkä vuoksi niitä säilytetään vesialtaissa reaktorin läheisyydessä. Kun tsunami vei Fukushimassa altaasta veden, alkoivat ongelmat, mutta muut varastopaikat selvisivät. Japani myös jälleenkäsittelee käytettyä ydinpolttoainettaan.

Suomessa Onkalo on varmasti hyvä paikka jätteille. Luolan suuaukkoa en olisi kuitenkaan laittamassa lopullisesti umpeen. Käytetyn ydinpolttoaineen energiasta on vielä 97% tallella. Jälkeläisemme saattavat haluta sitä hyödyntää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tulee muistaa kaksi asiaa.:

1) koska sekä fossiiliset polttoaineet että ydinpolttoaine ovat tuontitavaraa, on näiden kohdalla harhaanjohtavaa puhua kotimaisesta energiasta tai kotimaisuusasteesta.

2) "jäte" on taloudellinen, ei tekninen, termi. On puhtaasti tekninen kysymys, missä vaiheessa "ydinjäte" otetaan käyttöön ydinpolttiaineena. Teoreettiset valmiudet ovat jo olemassa, kyse on enää vertailuhinnasta ja teknologiasta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #70

Ranskahan pitkään uudelleen käsitteli "jätteensä", mutta se oli tosiaan taloudellisesti kannattamatonta. Uraani on halvempaa ja toistaiseksi sitä riittää.

Nythän on paljon "polteltu" vanhoja ydinaseita. USAkin tehnyt paljon sähköä (oliko viime vuonna 10% ydinvoimastaan?) vanhoilla Venäläisillä ydinkärjillä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kuvassa Yhdysvaltalainen sijoitusmalli toistaiseksi.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/36...

Sinänsä Suomessa sijoituksella ei ole merkitystä siinä mielessä, koska meillä on jo jätettä. Tosin sekin on käyttämätöntä energiaa enemmän kuin jätettä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Se on sama tekeekö tuota jätettä 5 tai 7 reaktoria tulevaisuudessa, ero on 2 tonnia per vuosi korkea-aktiivisessa "jätteessä".

Suomessa jäte menee Posivan varastoon, Onkaloon. Sopimusneuvotteluista kiinni pääseekö/mahtuuko Fennovoiman "jäte" sinne, mutta aika näyttää.

Yllätyksiin on varauduttu:
http://jmkorhonen.net/2013/08/15/graph-of-the-week...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #65

Aamun huumori-pläjäys, kiitos siitä. :)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #68

Juha-Matti,

heh, sillähän sinä juuri todellakin todistat täydellisen tietämättömyytesi aiheesta! - millä kompetenssilla?

Edullisin tuulivoima korvaa tuonti- ja ydinsähkön:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1779...

Uusiutuvat energiat ydinvoiman kustannuksella:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1765...

Ydinvoima on perin rauhatonta korvikevoimaa:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1762...

Tehokkaan edullinen tuulivoima korvaa vierasta ydinvoimaa :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1711...

Ydinvoima kalleinta ja syvintä saastuttavaa:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1532...

1. Tappava ydinvoima... Arto Lauri Olkiluodossa 28.06.2012 :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1283...

Uusi maailma on tuulen, auringon ja veden – ei ydinrappeuman :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1157...

Uusiutuva energia riittää pian koko Suomelle :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7125...

"Arto Lauri
11.4.2011 20:37

Taskisella näyttää olevan tasamaassakin pitämistä! Kun "totuus" osoittautuu aivan hänen hallintakykyjensä ylittäviksi. Otetaan täysin asiatonta "avoherjaa" tutulta POLIISI hokemiltaan esille.

Toistetaampa nyt v i e l ä kerran oleellisin!

Eija - Riitta Korhola toimii kuin ihmissusi. Haluaa ydinrikollistensa rahan kiilto silmissä mistään piittaamatta hävittää maan altamme ydintuhoonsa. Oksettavaa, etovaa ja pöyhkeän röyhkeää, vaikka voissa paistaisi."

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6911...

Ydinvoiman tilalle ekoenergiat :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6821...

Valaanrasvalla voidellut ydinvoimalat sotateollisuuden apulaisina :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6322...

Ydinvoima tunkee luihin ja ytimiin :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6286...

Uraania kaivoksista kannattavasti ja riittävästi? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6158...

Olkiluodon relekoestusoppeja II :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5420...

Olkiluodon relekoestusoppeja I :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5417...

Uraanin kaivuusta - boori loppui! - säätösauvaa tutummaksi... :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4989...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #91

Tässä tapauksessa kompetenssiksi riittänee se, että pärjää jokapäiväisessä elämässä ilman apua. :) :)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #98

Juha-Matti,

"Ylläpito on poistanut liian ruman proifiilikuvasi" - :D

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Hyvä Tarja,
pitääkö Suomen varastoida kaiken maailman ydinjätteet ??

Olkiluodon alla on jo Suomeen sopiva varasto, josta lähitulevaisuuden voimalaitoksiin saadaan jälleen uutta polttoainetta.
Uudelleen käyttö myös ratkaisevasti lyhentää r-akt. aineiden puolittumisaikaa.

Käyttäjän Sopuli kuva
Heikki Reinikainen

Jos se säteilee se antaa energiaa ulos. Kaikki korkea-aktiivinen "jäte" voidaan käyttää energia lähteenä. Polttoaineen rikastaminen tosin on sallittua vain Venäjälle ja USA'lle.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olkiluoto 3:lle annettiin lupa vuonna 2002 ja rakentaminen aloitettiin 2005. Laitoksen piti valmistua 2009. Ei valmistunut ja valmistumiseen menee vielä vuosia.

Fennovoima sai luvan 2010 ja rakentamisen piti alkaa 2012. Ennen rakentamisen aloittamista saksalainen osapuoli vetäytyi hankkesta josta johtuen uusi mutka lupaprosessissa. Uusi lupa myönnettiin 2014 syyskuussa. Toimittajana on venäläinen Rosatom joka on vaikeuksissa aika monessa voimalahankkeessaan. Mm referenssilaitoksena toiminut Pietarin lähelle rakenteilla oleva laitos on kärsinyt suurista ongelmista, samoin kuin Intiassa oleva hanke. Kaikkein optimistisimpien arvoiden mukaan laitos tuottaisi energiaa ehkä vuonna 2020. Tämä siis jos kaikki menee putkeen, mutta Rosatom ei ole ollut kovin onnekas noissa rakennustöissä eikä maailmanpolitiikka mm pakoitteineen suinkaan vähennä laitoksen riskejä.

Nyt siis haluat vähentää tuontienergiariippuvuutta (tai riippuvuuttaa tuontisähköstä). Oletko ihan varma, että näin hitaasti valmistuvien ja epävarmojen hankkeiden varaan panostaminen olisi paikallaan? Vai riittäisikö nuo kaksi?

Entä jos tarjoan vaihtoehdon? Suomessa on noin 600.000 sähkölämmitteistä omakotitaloa ja jokunen kymmenentuhatta öljylämmitteistä. Käydään tukemaan näitä vaikkapa 24% investointiavustuksin jos investoivat maalämpöön. Vaikka vain osa noista muutettaisiin maalämpöön sähkön säästöllä voitaisiin kattaa vähintään yhden ydinvoiman tarpeen, ja mikä huomattavaa, suurin sähkön säästö tapahtuisi silloin kun energian käytössä on huippunsa. Tätä täydennettäisiin mm. biopolttoaineiden käytöllä mm sikaloissa ja muissa pienvoimantuontantoon sopivissa kohteissa sekä harkitulla hakkuujätteen käytöllä. Tälläkin voisi hyvin saada aikaan yhden ydinvoimalan puolikkaan verran uutta tuotantoa. Kysynkin mihin sitä ydinvoimaa oikein tarvitaan?

Toki 2020 luvulla meidän täytyy käydä valmistautumaan vanhojen ydinvoimaloidemme alasajoon, mutta ne eivät ole ihan vielä ajankohtaisia, paitsi tietysti jos Olkiluoto 3:n valmistumisaika (ja hinta) muuttuvat normeiksi.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tukiautomaatti taas vauhdissa.

Kiina lisäsi viime vuonna ydinkapasiteettiaan 36,1%. Rakennusaika 6-7 vuotta. Vaikka OL3n EPR on ollut hidas projekti, niin silti se on ollut nopeampi kuin uusiutuvat.

http://jmkorhonen.net/2015/01/19/graphic-of-the-we...

Rosatom on myös onnistunutkin ihan hyvin. Novovoronezh 6 alkaa olla käynnistystä vaille, ensimmäinen proto kumminkin. Sitä alettiin rakentaa 2008.
Leningrad II on kärsinyt huonosta betonivalusta ulkokuoressa ja Intiassa Rosatom ei edes rakentanut Kudankulamia, vaan Intialaiset väkersivät sitä itsekseen kasaan. Rakennusta haittasi eniten 500 päiväinen lakko. Viallisen turbiinin korjaaminen kuin kesti vain 3 kuukautta.

OL3 on kanssa ensimmäinen laatuaan, proto. Se ei siis ole sama kuin ydinvoima.
OL3n reaktorikaan ei ole sama asia kuin ydinvoima. Reaktori on vain osa ydinvoimaa ja on erilainen kuin 99% maailman muista reaktoreista, EPR.

Pieni matematiikkatehtävä, joka nyt lasketaan vihreiden hyödyksi, koska käytetään likiarvoja:
Kotitalouksien osuus Suomen sähkön kulutuksesta on noin 22%. Lämmityskustannuksista tulee siitä noin puolet 11%. (jos siis oletettaisiin, että kaikki lämmittäisivät sähköllä, mitä ei tehdä). Maalämmitys pudottaisi kulutuksen puoleen, siis 5,5%iin.
Loviisan ydinreaktorit, 2kpl, tekee 12% Suomen sähköstä, yksi reaktori siis 6%.
Eli siirtyminen maalämpöön ei siis pystyisi korvaamaan edes Suomen pienintä, 1973 valmistunutta, ydinreaktoria. Fennovoiman koko on kumminkin tuplat tuosta Loviisan reaktorista.

Ei taaskaan ollut matematiikka Virheiden kaveri. :)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tukiautomaatti ;) Et sitten sattunut huomaamaan sitä, että 24% tuki toimisi sekä investointitukena aikana jolloin kysynnän puute heikentää talouttamme ja että 24% tuki tulisi takaisin jo pelkän alv:n kautta? En viitsi mainita mitään matematiikasta tai siitä miksi tuo olisi hyvä elvytystoimi.

Kotitalouksien energiankulutus taas on noin 20TWh vuodessa joista sähkölämmityksen osuus oli noin 5,5TWh siitä noin 60-70% olisi säästettävissä. Tuo Loviisan lukusi on oikeansuuntainen ei siinä mitään. Mutta miten unohdit noista laskelmista sen, että samaan tapaan osassa liikerakennuksia olisi saatavilla samalla periaatteella säästöjä ja että sekä Olkiluoto ja Fennovoiman laitos on jo päätetty, eli ne rakennetaan jollei isoja yllätyksiä tule. Ne yksin suurinpiirtein tuplaisivat Ydinvoimalla tehtävän sähköntuotannon Suomessa aikana jolloin todellisuudessa sähkön käyttö on vähentymässä. Tähän kun vielä lisätään se, että 80% suomeen tulevasta sähköstä tulee Ruotsista ja sen verran kilpailukykyiseen hintaan, ettei Fennovoimalla ole lähitulevaisuudessa mitään mahdollisuuksia muuttua voitolliseksi. Sähkön markkinahinta on noin puolet siitä mitä fennovoima takaa omakustannushinnakseen. Jo nyt voi tehdä ostaa sähköä pitkälle tulevaisuuteen halvemmalla kuin mitä Fennovoima lupaa osakkailleen. Ja jos viivästyksiä tulee, niin tuon luvatun omakustannushinnan voi unohtaa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #10

Vai poistuu tuki ALV:n kautta. Miten sitten ydinvoima saa muka tukea sillä, että raskas teollisuus saa sählöverosta helpotuksia? Verosta, joka suurimmaksi osaksi menee tuulimyllyjen tukemiseen.

Tuet näköjään pitää ymmärtää eritavoin erilaisiin kohteisiin. Toisille verohelpotus (tuulimyllytuen aiheuttama) on tuki ja toisille suora tukikaan ei ole tuki.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #13

Totta kai verohelpotukset ovat tukea, mutta yhteiskunnan kannalta uutta aktiivisuutta luovat tukimuodot voivat parhammillaan maksaa itsensä.

Mitä tuohon raskaan teollisuuden tukiin tulee, niin muistaakseni kylläkin saavat muista syistä tukea kuin ydinvoiman perusteella. Fennovoiman tilanne on sitten vähän toinen kun sen kannattavuus perustuu siihen, että julkisen sektorin toimijat maksavat jatkossa ylikalliista sähköstä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #16

Energiaintensiivinen teollisuus saa helpotusta sähköverosta, ihan sama millä sähkö on tuotettu. Ihan sekaisin ne eri tuotantomuodot piuhoissa menevät.

Kannatan kyllä lämpöpumppuja, mutta ei ole osoitettavissa, että kaikkien omakotitalojen maalämpöinvestoinnit olisivat kannattavia. Yhteislasku huitelisi 15 miljardin tienoilla, kun useimmissa taloissa jouduttaisiin muuttamaan lämmönjakotapa. Sitä paitsi ilmalämpöpumppuja on nyt jo runsaasti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #19

Ilmalämpöpumput ovat enemmänkin lisälämmitykseen. Toki tiettyyn rajaan hyviä laitteita nekin. Mutta ajatellaan että vuosittain uusittaisiin 40.000 asunnon lämmitysmuoto. Se tarkoittaisi 20 vuoden urakkaa, jolloin nuo voitaisiin tehdä siinä vaiheessa kun asunto alkaa muutenkin olla remontin tarpeessa. Vaalikaudella 120.000 kodin lämmitysjärjestelmän uusimista kysysyntälaman aikana.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #22

"Ilmalämpöpumput ovat enemmänkin lisälämmitykseen" sanoo Marko.

Olen kaksi talvea pärjännyt hyvin 250m2 okt:ssa lämmittämällä Ilma-vesi systeemillä, jolla korvasin aiemman öljylämmityksen. Kovempina pakkaskausina takka auttoi.

Lämmityskustannukset putosivat puoleen. Suosittelen ao. hankintaa, ellei sitten valtion tempoileva veropolitiikka tee tuostakin (edullisesta)investoinnista kannattamatonta, sillä pitäähän ok-asujaa rokottaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #10

Mietitääns nyt uudestaan. :)
Jos annat tukea jollekkin 24% verrattuna siihen, ettet anna tukea 24%, häviät siinä vaikka saisitkin sen takaisin.
Lasket sen, että kympistä kun alennetaan 24%, niin ALV toisi sen takaisin, mutta kun summa on tuon alen jälkeen 7,60, niin siihen kun lisätään ALV on 9,4€.
Tämä siis siinä tapauksessa, että ALVn poisto olisi tuki.

Jos tuki on alennuksena, niin ero on suurempi. Se alennettu hinta on kumminkin kokonaisuudessaan pois siitä voitosta, jonka valtio saisi verokeräyksenä. Se on vain fakta.

En unohtanut lukua, itse sanoit että kotitalouksissa, et sanallakaan maininnut liikerakennusten muuttamista. Sen väitteen osoitin vääräksi.
Nyt jälkikäteen muutit yhtälöä.

On säästettävissä, mutta ei pelkällä maalämmöllä.

Jätän tulevaisuuden sähkönhinnan arvioinnin ammattilaisille, sähköfirmoille. Jätä sinäkin.
Ainiin, sijoittivatko he paljon Fennovoimaan?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #18

Meinaat, etteivät tekijät saisi palkkojaan, tai ettei kukaan maksaisi veroja tms?

Sähköntuottajien hinta-arvioon tuo Fennovoiman kannattamattomuus perustuu, toki vain sen ensimmäisten vuosien ajaksi, sen jälkeen epävarmuustekijöitä on liikaa.

Maalämmöllä säästäminen olisi sekä oiva tapa herätellä taloutta kotitalouksien investinneilla että samalla pienentämällä energiakuluja kotitalouksien osalta. Samalla saisivat muut korjausinvestoinnit vauhtia (usein kannattaa tehdä muitakin remonttitöitä lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä). Lisäplussana olisi sähköntuotannon tarpeen pieneneminen sekä energiaomavaraisuuden parantaminen.

Mutta toki paljon muutakin voidaan tehdä. Itse lisäisin myös olemassaolevien vesivoimaloiden turbiinien uudistamista jolloin niiden tehoa voitaisiin nostaa.

Jo päätettyjen ydinvoimainvestontien lisäksi ei oikeasti tarvittaisi enempää. Jonkin verran kannattaisi panostaa biovoimaan ja muuhun sähkön pientuotantoon.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #20

Jos yhtä kilowattia on tekemässä 1 tai sata, niin hinta on aina suurempi per kWh siinä sadan duunarin projektissa. Että vaikka se säästäisikin sähköä, se voi tulla taloudellisesti järjettömäksi ja ei toisi palkkoja ja veroja.

Minä taas haluan kaikki vesivoimalat samalle maata kiertävälle radalle kuin Sarajevo. Mikä on epärealistista, mutta siihen pyrin.

Jep, ja Fenno ei kumminkaan moneen vuoteen edes ole valmis, joten kumma spekuloida hinnalla.

Tarvitaanko vai ei, kysymys on enemmän muista asioista, kuin itse tarpeesta. Esim. luonto ja ilmasto. Jos me halutaan esimerkiksi päästä vesivoimasta ja CO2 päästöistä eroon nopeasti ja voimalla, ydinvoima on ainoa vaihtoehto.

Muut vaihtoehdot on sangen tehottomia, kalliita, niiden kytky-infra on vielä niin kehitysvaiheessa tai ne tarvitsee säätövoimaa.

Kyse on siis käytettävissä olevan ajan(ennen kuin ilmastonmuutos nujertaa) suhteesta tehoon(luonto+GW).

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #24

Hassua, mutta itselleni yksi pointti yhdinvoiman suhteen on sen rakentamisen hitaus ja riskipitoisuus (en tarkoita onnettomuusriskiä vaan viivästyksiä)

Päivän uutinenhan asian suhteen on tämä: http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/04/07/are...?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #26

Ja silti se on nopeampaa per MWh kuin esim. tuulivoima.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #27

Onko? Itse suhtaudun varsin varovaisesti tuulisähköön, mutta sen tuotanto on kuitenkin viimevuosina lisääntynyt selvästi. Ydinvoimassa se lisäys on edelleen pelkkää odotusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #30

Esitätkö tuota ihan vakavissasi? Pieni ja keskisuuri tuotanto rinnastetaan suurtuotantoon, samalla verrataan nykyistä ja 40-50 vuotta sitten rakennettua tuotantoa keskenään yms.

Tuo on miltei yhtä hilpeaa kuin se, että jotkut kuvittelevat että tuuli- ja aurinkoenergiatuotannon nimellistehot ovat verrattavissa perinteisten laitosten nimellistehoihin.

Näissä keskusteluissa heitetään välillä täysin kummallisia rinnastuksia, mutta ehkä se tavallaan kuuluu asiaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #32

Hyökkäys on paras puolustus, kun on metsässä. Näin kävi nytkin.

Se on faktuaalinen graafi teollisesta tuulivoimasta ja ydinvoimasta. Kuinka nopeasti saadaan eniten MWh.

Kirjoittajana on Korhosen Janne, joka on viisaampi kuin me yhteensä. Mukana Partasen Rauli Faktabaarista.

Että kyllä nyt menit niin pusikkoon kummallisuuksiesi kanssa. :) :)

Tässä vielä laskutapa:
http://jmkorhonen.net/2015/01/19/graphic-of-the-we...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #35

Janne on ihan hyvä keskustelija, mutta ihan oikeasti et voi mielekkäästi verrata pienmuotoista energiantuotantoa ja suurmuotoista, et myöskään 60-70 luvulla tapahtunutta ydinenergiatuotantoa nykypäivän aurinkoenergiatuotantoon. Jos haluat edes jotakuinkin mielekkäitä vertauskohtia tulisi vertailu tapahtua tämän päivän teknologioiden kesken niin, että mm pääoman käytön erot tasoitetaan. Eli puhuttaisiin suoraan tuoton ja panostuksen suhteesta ja sen jälkeen voisi olla mielekästä etsiä kunkin tuotantotavan käyttöönottonopeuteen liittyviä lukuja - vaikka silloinkin tuolta puuttuisi ehkä keskeisin tekijä joka on ympäristöolosuhteet.

Tuollaisessa muodossa vertailu on tiputettu oikeasti ne kaikkein olennaisimmat tekijät pois ja sitten teeskennellään, että luvut ovat mielekkäitä.

Jos siis oikeasti tuota halutaan tarkistella, niin mukana pitäisi olla mm seuraavat suureet:
- investonnit ja ne arvot jotka ohjaavat investointien kohdistumista
- politiikka ja sen ohjaavat vaikutukset (mm kaavoitus ja luvat)
- ympäristötekijät (mm tuulella tuulisuus, aurinkovoimalla sen saatavuus yms).
- käytettävissä olevat pääomat ja niiden jakautuminen joko usealle taholle tai yhdelle toimijalle.
- käytässä oleva teknologia ja se onko kyseessä ns vanhaa tekniikkaa vai uusinta uutta.
- eikä bkt ole mikään oikea vertailuluku tässä suhteessa. Se ei oikeasti vaikuta juuri lainkaan siihen minkälaisia valintoja tehdään energiasektorilla tai mitä tekniikkaa käytetään.

Esimerkiksi pohjimmiltaan jos lisäenergian tarve on pientä tai käytettävissä on varsin rajalliset pääomat, ei ydinlaitos tule kyseeseen. Jos taas arvot korostavat suuria laitoksia ja pääomaa on riittämiin ydinvoimala on todennäköisempi vaihtoehto.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #37

Nyt sä nolaat itseäsi.

-Vertailua ei ole tehty BKTnä vaan per capita(lat.). Tarkoittaa "in person" eli henkilölukua kohden.
-Nykyaikaa siellä edustaa OL3. Kumminkin VVERiä valmistuu nopeammin maailmalla.

Nykyaikaisen tuoton ja panostuksen jos ottaa huomioon, niin Fenno on 6-7 miljardia ja tuottaa 12TW.
- Vastava sähkö nykyaikaisesta Suvilahdesta tarkoittaisi 45000 kappaletta niitä ja maksaisi 27 miljardia. Jos haluat 10 vuodessa saada ne valmiiksi, niin kuukausittain pitää valmistua yli 300kpl Suvilahtia. Siihen lisäksi säätövoima ja sen kulut.

Tuulivoimaa jos mietitään, niin Piteån tuulipuisto maksaa/maksoi apaut saman verran. Se tuottaa 5-8TW. Eli melkein tuplat maksaisi sillä Fennon korvaaminen. Piteån rakennus kestää 10-15 vuotta.
Ja taas pitää laskea se säätövoima.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #42

Kas luin hivenen huolimattomasti. Mutta ei silläkään ole juuri mitään tekemistä energiaratkaisujen tai niiden käyttöönottonopeuksien kanssa.

Puhutaan kuitenkin wattitunneista eikä wateista ;)

Mitä tuohon säätövoimaan tulee, niin tuntuisi siltä, ettet ymmärrä säätövoiman merkitystä tai luonnetta uusiutuvien energiantuotantomuotojen suhteen. Olen jo muutamaan kertaan selittänyt sen joten jätän sen tällä kertaa väliin. Mutta tutustu asiaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #43

Sehän siinä onkin, että minä ja moni muu ymmärtää sen päälle.

Kun ei paista eikä tuule, sähkön on tultava jostain muualta. Eli perusvoimaa(olemassa olevaa) on allokoitava säädöksi ja se on silloin pois perusvoimasta. Silloin pitää rakentaa lisää perusvoimaa -> rahaa palaa.
Tai rakennettava uutta säätöä tilalle -> ja taas palaa rahaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #46

Väärin.

Eli menee oikeasti Pkok=Pu+Ps eli uusiutuvan ja säätövoiman suhde ei tarkoita, että mistään olisi pois mitään. Se tarkoittaa sitä, että uusiutuvan energian ja säätövoiman yhteismäärä luo perusvoimaa vastaavan sähköntuotannon. Säätövoima ei haaskaannu, se ei mene hukkaan vaan se on osa yhdistettyä sähköntuotantoa.

Kun uusiutuvilla energiantuotanto kasvaa riittävän suureksi, alkaa olemassaolevan säätövoiman mahdollisuudet tulla vastaan, mutta siihen on vielä aika paljon matkaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #48

Heheh. Vai pystyy teidän voimalat tekemään kahta sähköä samaan aikaan. Meillä päin, jossa fysiikkaa käytetään, voimala pystyy tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan.

Tai sitten vaihtoehto on se, että säätö allokoidaan perusvoimaksi, käytetään sitä täysillä ja dumpataan epävarma energia ulkomaille, niin kuin Ruåtsi, Tanska ja Saksa tekee.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #49

??
Putosin täysin kärryiltä.
??

tuulivoima, aurinkovoima, säätövoima, vesivoima, perusvoima, yms on kaikki vain sähköä. Sähkön tuotantotapoja voidaan yhdistää, sähkön nimessä toki voidaan käyttää vaikkapa säätövoimaa tms mutta silti se on ihan normaalia sähköä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #10

Se, että pyöritämme tukiaisautomaatteja verorahoilla, ilman että saamme näillä automaateilla vientimme aidosti ja kannattavasti vetämään, on sama kuin olisimme keksineet taloudellisen ikiliikkujan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74
Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #83

Jos tuulimyllyjen tukiaisten rahavirtoja kuvataan, niin tuosta kuvastasi puuttui sivuvirta esimerkiksi Saksaan. Kuinka paksu nuoli sieltä Saksasta sitten palautuu Suomeen ?

katso vain esimerkiksi:

http://www.wpd.de/en/references/

http://www.wpd-finland.com/fi/tuulivoimaprojektit....

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Marko,

ei todellakaan mihinkään muuhun kuin ydinvoimaloiden hallittuun, mutta toivottavasti nopeaan alasajoon sikäli mikäli aurinko-,bio-, tuuli- ym. energiat saadaan kehittymään monikertaisten ydinvoima- ja fossiilisten tukien kustannuksella kunnolla ne korvaten ylös!

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Entä jos tarjoan vaihtoehdon? Suomessa on noin 600.000 sähkölämmitteistä omakotitaloa ja jokunen kymmenentuhatta öljylämmitteistä. Käydään tukemaan näitä vaikkapa 24% investointiavustuksin jos investoivat maalämpöön."

Vihdoin jotain rakentavaa. Ehdottomasti kannatettavaa, silti tarvitsemme perusvoimaa lisää. Ei propelleja.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Juu, idea oli ihan hyvä sinänsä.
Perusteet oli metsässä, mutta ei se ideaa pilaa.

Pelkkään kotitalouksiin sidottuna, vaikutus on aika pieni sähkönkulutukseen ja perusvoiman tarve tulevaisuudessa ei juurikaan vähene.

Tapani Lahnakoski

Erittäin hyvä kirjoitus, ei paljon lisättävää. Ehkä tähän kohtaan kuitenkin:

"Tällä hetkellä öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla tuotettua lauhdevoimaa käytetään turvaamaan energiansaantia etenkin kysyntäpiikeissä, joita alituotantotilanteessa olevalla Suomella riittää. Ympäristöystävälliseksi tätä ei voida sanoa, mutta se auttaa pitämään yllä illuusiota, ettei vaikeita asioita tarvitse miettiä."

Kyllä tämä yhteistuotanto Suomessa on varsin ympäristöystävällistä, kun hyötysuhde on yli 90% ja savukaasujen suodatus on huippuluokkaa. Putkista tulee vain hiilidioksidia ja hiukan vettä. Kumpikaan ei ole saaste. Näitä on vaikea korvata millään järkevästi, kun lämmöntarve on suurimmillaan.

Tyhmät hallitukset ja eduskunnat hyväksyivät rahan syytämisen tuulimyllyihin, jonka nyhtävät kotitalouksien sähköverona. Oikea kohde olisi ollut esim. thorium-rektorin kehitysprojekteihin osallistuminen.

Sain käsityksen, että et kannata tuulivoiman lisäämistä Suomeen. Jos pääset eduskuntaan ja Kokoomus haluaa jatkaa syöttötariffisekoilua, äänestätkö puoluekurin mukaan?

Entä, miten olisit tehnyt ilmastolakiäänestyksessä, jossa Kokoomus oli yhtenäisenä sen takana? Yleisesti lakia perusteltiin sillä, että se voidaan hyväksyä, kun sillä ei ole mitään vaikutusta. Jo on aikoihin eletty!

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommenteistasi ja kysymyksistäsi, Tapani. Olet kyllä siinä ihan oikeassa, että yhteistuotanto Suomessa on varsin ympäristöystävällistä verrattaessa muuhun maailmaan. Ongelman muodostavat hiilidioksidipäästöt, joita ydinvoimasta ei aiheudu.

Kannatan kyllä periaatteellisesti tuulivoiman, kuten muidenkin uusiutuvien energialähteiden, käytön lisäämistä, mutten hinnalla millä hyvänsä. Kokoomuksen piirissä mainitsemasi "syöttötariffisekoilu" on saanut päätöksen: vanhoista sopimuksista pidetään tietenkin kiinni, mutta uutta tuulivoimaa ei subventoida vastaavasti. Tämä on mielestäni järkevää.

Tapani Lahnakoski

Energiateollisuus on tätä mieltä: "Kioton ilmastopöytäkirjan tavoitteena on kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä globaalinen sopimus. Sen asettamien velvoitteiden takia on Euroopan unionin lisäksi Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa kiinnostuttu lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Suomessakin yhteistuotannon merkitys kasvaa vielä entisestään."

Ydinvoimalla tätä on vaikea korvata, kun laitoksia ei haluta lähelle suuria kaupunkeja. Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä enemmän tätä säädettävää kapasiteettia tarvitaan. Minä en kannata yhdenkään tuulimyllyn rakentamista Suomeen. Siitä ei ole kuin haittaa ihmisille, luonnolle ja sähköverkolle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9

Meillä on kehitetty voimala joka tuottaa neljänkymmenen kosteusprosentin puuhakkeesta sähköä ja lämpöä, näitäeripuolille maata, samoin eripuolilla maata olevista pienkoskista puolet virtaamasta sähköntuotantoon ja nämä pienvoimalat jakokuntien omistukseen.
Meillä on uusiutuvaa energiaa riittävästi kun se vain otetaan käyttöön.

Tapani Lahnakoski

Mitähän tämä tarkoittaa: "...mutta uutta tuulivoimaa ei subventoida vastaavasti."?

Onko siis Kokoomus kuitenkin valmis tukemaan tuulivoimaa, mutta vähemmän kuin nykyinen tuki ja minkähän tuen Kokoomus hyväksyisi?

Harri Ikonen

Ensinnäkin, Marko Kivelä, öljylämmitteisiä taloja on varmaankin yli 100.000, ei kymmeniätuhansia.
Ja toiseksi, tuo Rosatomilta hankittavaksi suunniteltu voimalahanke tulisi panna jäihin, ellei muuta vaihtoehtoa ole, kuin venäläinen. Tulen kysymään jokaiselta tapaamaltani eduskuntaehdokkaalta tuota asiaa, ja ääni jää saamatta, jos ehdokas kannattaa veneläisen voimalan rakentamista Suomeen. Ja syy ei ole atomeissa, vaan puhtaasti Putinin tempiolun tulosta. Eikö maailmasta löydy enää muita reaktorivalmistajia, kuin Venäjä ja Ranska?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Oikeassa suunnassa menet, mutta et riittämiin, eli öljylämmitteisiä omakotitaloja on näköjään noin 200.000. Puhuin kymmenistätuhansistä sen takia kun en muistanut oikeaa lukua ja halusin välttää liioittelua. Mutta sitä suuremmalla syyllä tuossa olisi energiantuonnin kannalta hyvä kohta säästää ja siirtyä puhtaampaan lämmitysmuotoon.

Itse suhtaudun suurella epäluulolla Rosatomiin, mutta en usko, että tuo on pysäytettävissä. Poliittinen tilanne näyttää vahvasti siltä - enkä itse myöskään pidä tyylistä jossa ensin annettaisiin lupa ja sitten se vietäisiin pois.

En varsinaisesti vastusta ydinvoimaa, mutta en näe miten se nykytilanteessa voisi olla kilpailukykyinen tapa tuottaa energiaa ilman jonkinasteisia tukia. Fennovoimaahan tuetaan sillä, että julkisen sektorin toimijat sitoutuvat ylikalliiseen sähköön.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kannattaa muuten olla hivenen varovainen siinä kun puhutaan alikapasiteetista sähköntuotannossa. Tuontisähkön määrä ei nimittäin kerro niinkään tuotantokapasiteetistamme vaan siitä, että sähköä on saatavilla muualta sen verran halvalla, että sen ostaminen tulee edullisemmaksi kuin sen tuottaminen. Laitosten luonne sitten määrää miten kotimaassa sähköä tuotetaan. Laitoksissa joissa polttoaineen hinta on olematon ja investointien hinta korkea ei pidetä katkoja jos niitä voidaan välttää, mutta polttolaitokset pysäytetään jos muualta saadaan riittävän halpaa sähköä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Jep, Ruotsi vie sähköä enemmän kuin tuulella tuotetaan. Eli sielläkin on muut tuotantomuodot koko ajan perustuotannossa mukana ja ylijäämä, eli se mitä milloinkin tuulesta saadaan, myydään pois.
Tuulivoimaa tuetaan sielläkin, joten sitä voi halvalla myydä ja meidän Suomalaisten kannattaa ottaa se hyöty kyllä irti heidän lompakoistaan. Toisaalta taas tuo ostaminen luo ison loven vaihtotaseeseen, joka on paljon suurempi summa kuin se ostoraha, koska se raha pitää tehdä muualta.

Ja olla pirun varovaisia, ettei jouduta samaan loukkuun.

Ruotsin päästöthän tuosta ei korjaannu mitenkään, mutta Suomessa tuolla ostolla on merkitystä

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa olemme tällä hetkellä saamapuolella mm Ruotsin energiatukiaisten suhteen. Ruotsin tukijärjestelmä pitää osaltaan pohjoismaisen pörssisähkön hintaa alhaisena.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #23

Sitä tarkoitin. Keinotekoisesti siis. Sitten kun Ruåtsin äänestäjät hokaa, että heidän veromarkoilla Suomi lämmittää saunat, niin se loppuu.

Ja todellakin pidetään huoli siitä, ettei vastaava käy meille, että Ruåtsalaiset lämmittäisi uunissa Falukorvia meidän rahoilla.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #23

Mitenkähän ruotsalaisten kannattaa ylläpitää mittavaa energiatukea, kun heillä edelleen on yli kolme kertaa enemmän "vanhanaikaista" ydinsähkön tuotantokapasiteettia kuin Suomella ? Tämä huolimatta siitä, että Ruotsi päätti jo 1980 -luvun puolessa välissä luopua kokonaan ydinsähköstä. Ruotsalaisten päätöksenteon toimeenpano on syystä tai toisesta viivästynyt jo 30 vuotta.

Tällä hetkellä Ruotsissa jauhetaan ydinsähköä 7 746 MW teholla ja Suomessa 2 759 MW teholla. Suomen sähkön nettotuonnin teho on 1 800 MW, eli 1½ kertaa Fennovoiman teho. Suomessa sähkön markkinahinta on samaan aikaan 36,99 €/MWh kun hinta muissa Pohjoismaissa on 26,36 €/MWh .

Lähde: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... , 8.4.2015 klo 11:15

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tällä hetkellä Suomeen sähkön netto tuonti vastaa kahden Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tehoa, 2 400 MW. Tuulivoiman n. 600 MW nimellistehosta saadaan irti 210 MW. Tuulivoimayhtiöiden tukemiseen on valtion budjetissa tälle vuodelle varattu 137,9 miljoonaan euroa.

Pääosa sähkön tuonnista tulee Ruotsista, jossa on yli kolme kertaa enemmän ydinsähkön tuotantokapasiteettia kuin Suomessa. Tämä huolimatta siitä, että Ruotsi jo 1980 -luvun puolessa välissä päätti luopua ydinsähkön tuotannosta.

Suomessa kulutetaan tänään lämpimänä kevätpäivänä sähköä 9 900 MW teholla.

Lähde: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... , 7.4.2015 klo 16:25

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Saksassa ollaan kovaa vauhtia luopumassa ydinsähkön tuotannosta ja siirtymässä aurinko- ja tuulienergiaan. Ikävän totuuden Saksan sähkön tuotannon todellisesta rakenteesta saa oheisen linkin kautta:

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

ks. esimerkiksi sivut 5, 6, 31 , 37, 43

Suurin osa Saksan sähköstä tuotetaan kivi- ja ruskohiilellä sekä ydinvoimalla edelleen ( kuva 37 ). Huomaa myös aurinko- ja tuulisähkön tuotannon päivittäinen vaihtelu ( kuva 43 ) sekä millä se on tasattu. Saa siihä olla sähköverkko todella "älykäs" että se selviää nykyisestä vaihtelusta, saatikka kun sähköä ei Saksassa enää ydinvoimalla ja hiilellä tuoteta. Olemmeko Saksan tiellä ?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

#61/#62 - miksi toistelet vaan noita samoja manipulointiyritelmiäsi? - tuleeko niistä siten ehkä paremmin pravdojasi? - turha sinunkin on kuitenkin potkiskella tutkainta vastaan:

Alkuun kannustavat tuulituetkin vähentävät CO2- päästöjä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1905... - etc, etc. ...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Huolimatta saksalaisten veronmaksajien mittavista tukiaisista tuuli- ja aurinkosähköenertialle, Saksassa tuotetaan perinteisillä ( conventional ) sähköntuotantomuodoilla ( ruskohiili, kivihiili, kaasu, ydinvoima, bio, vesivoima )84 % Saksan sähköntuotannosta. Tästä fossilisilla polttoaineilla ( ruskohiili, kivihili, kaasu ) tuotetun sähkön osuus on 53 %. Suomessa vastaava luku on 30 %.

Saksassa tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon osuus on mittavista tukitoimista huolimatta on vain 16 %.

Lähde:
http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

ks. sivu 6

Puheesi manipuloinnista ja pravdoista jätän omaan arvoonsa. Ihmettelen vain moisia ilmaisuja tässäkin keskustelussa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #75

Markku,

ja ikäänkuin kivihiilen käyttö sekä Saksassa että Suomessa etc. olisikin tuulivoiman ja sen tukien suora syy?? - äkkiä tulee mieleen vanha 'totuus' : kesän jäätelönsyönti- ja hukkumiskäyrät korreloivat toisiinsa - siis hukkumiskuolemat johtuvat jäätelönsyönnistä...

Mitä taas tuo vähättelysikin (mm. "Saksassa tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon osuus on mittavista tukitoimista huolimatta on vain 16 %.", jne. ) kuuluu itse jatkuvasti kasvaviin tuulivoimankin osuuksiin? - katso trendikäyrät - luuletko kenties pystyväsi ne kääntämään laskusuuuntaisiksi?? - valitettavasti tarkoitushakuisesti, mutuisesti valikoit jatkuvasti vain osatotuuksia, et ko. asian moninaista kokonaisuutta - suorastaan lillukanvarsia - siitä sinunkin jatkuvat manipulointi-, propagointi-, ym. yritelmäsi, eli siis suoranaiset pelkät pravdasi.

Et ole vaivautunut tutustumaan sinäkään 'silmälaseiltasi' edes aluksikaan monen moninaisiin samansuuntaisiin, toisiaan vain vahvistaviin tutkimuksiin, asiantuntijalausuntoihin, ym. vääjäämättömiin todisteisiin - yritä kumota edes aluksikaan: http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayt... - en ole nähnyt - "no comments" ylimielisyyksillä niistä ei selvitä kuten näytät niin luulevan - poikkeamat vain vahvistavat säännöllisyydetkin...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Atte, voisitko auttaa minua.

Alla olevassa A-talk ohjelmassa ( kohta 50:30 ) kokoomuksen, keskustan, demareiden ja persujen edustajat yksiselitteisesti ilmoittavat tuulivoimatuen loppuvan ( jo on aikakin).

http://areena.yle.fi/tv/2449677/#/play

Olen ollut yhteydessä demareiden Backman:iin ja keskustan Saarikkoon, saanut jonkunlaisen diipadaapa vastauksenkin, mutta tarkentaessani kysymystäni => hiljaisuus.
Ben Z:lta en ole saanut vastausta.

1. Kuinka paljon tuulivoimatuotantoa ehtii mennä hulppeaan tukitariffiin, jos uusi eduskunta ensi töikseen lopettaa tuen uusilta myllyiltä ; tässä on kysymyksessä miljardi-luokan menosta seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei muutamasta kymmenestä miljoonasta , kuten Ben on laskenut, olen aidosti ymmälläni.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kannattaisi kysyä myös Mauri Pekkariselta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Markku

Keskustan paneeli-edustajatar vastasi minulle ja jopa tähdensi Maurin osuutta sitä erikseen ihmetellessäni :

"Tälläinen lause on puolueen talousohjelmassa. "Arvioidaan kriittisesti uusien tuulivoimaloiden syöttötariffin määrärahan tasoa uudella tariffikaudella. Tämä ei tietenkään koske jo sovittuja tuulivoimahankkeita."
Siihen siis viittasin ja samankaltaista ajattelua tuntui olevan myös muissa puolueissa. Mauri on lähtökohtaisesti sitoutunut puolueen ohjelmaan ilman muuta, tämän yksityiskohdan osalta voit häneltä kysellä ajatuksia tarkemmin."

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #85

Joo. Seurasin keskustalaisten toimintaa tässä tuulimyllytukiasasiassa kuin myös ns. risupaketin läpi ajamisessa. Pekkarisen osuus oli silloisena TEM -ministerinä merkittävä näissä kummassakin.

En voinut silloin välttyä ajatukselta, että tuossahan luodaan uutta rahastusautomaattia MTK:n jäsenistölle. Jos omistat mäen nyppylän, niin vuokraamalle sen tuulisähköfirmalle saat sievoisen tuoton, koska tuulisähköfirman kannattaa se maksaa. Tämä taas perustuu siihen, että tuulisähköfirman mahtava kate on valtiovallan lainsäädännöllä ja takuilla taattu. Eli siis meidän verovaroilla. Näin veroeuroista osa kiertää veronmaksajilta maata tuulisähöfirmoille vuokraaville maanomistajille. Suurin osa tuulimyllytukaisista menee tuulisähköfirmoille, joista osa on ulkomaalaisomisteisia. Samoin siivunsa saavat tuulimyllyjen valmistajat, jotka ovat saksalaisia, espanjalaisia ja tanskalaisia yrityksiä ( ainoa suomalainen Win-Wind tuulimyllytehdas meni konkurssiin jo aikoja sitten).

Risupakettimalli, jossa mm. kantoja raastetaan suurilla kaivinkoneilla maasta valtion tuella, kuvastaa samaa tukiaisautomaattimallia kuin tuulimyllytukiaiset sekä monet muut maatalouteemme liittyvät tukimallit. Näitä perustellaan milloin milläkin kansalaisiin vetoavilla iskusanoilla ( kotimaisuus, kestävä kehitys, ekologisuus, työllisyys, omavaraisuus , ym ). Todellisuudessa taustalla on kylmä helpon rahan tavoittelu, jonka kustantavat veronmaksajat. Tämä on kaukana aidosta yrittäjyydestä.

No jos näitä kysyt keskustalaisilta poliitikoilta, niin he eivät myönnä pätkääkään tästä. Kuka sitä myöntäisi, että haluaa elää toisen rahoilla ? Se on sitten vielä eri asia mihin suuntaan kyseiset poliitikot ajavat tukiaisia koskevaa lainsäädäntöä ( jonka mukaan meidän kaikkien on pakko elää ) hallinnoimissaan ministeriöissä, hallituksessa ja eduskunnassa.

Kuvaavaa tälle ajattelumallille oli keskustalaisen Mauri Pekkarisen älähdys oppositiosta, kun Suomen energiariippuvuuden muuttamiseksi aloitettiin hankkeet nesteytetyn luonnonkaasun ( LNG ) vastaanottovalmiuden ( terminaalit ) ja käytön kehittämiseksi.

Pekkarinenhan aja puhtaan biokaasun tuottamista kotimaisella puulla. Mikäs siinä, mutta kun taustalla on taas se, että tuo tuotanto, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa, toteutetaan taas biokaasupuun ja kaasun tuottajille maksettavalla veronmaksajien tuella ja näin taataan puun tuottajille taas sievoiset veronmaksajien kustantamat tulot.
http://yle.fi/uutiset

/pekkarinen_epailee_kaasuhanketta_emme_tarvitse_lisaa_saastuttavaa_maakaasua/7634952

Muuten tyypillistä Pekkarista tässä on se, että hän markkinoi tuon LNG -kaasun olevan saastuttavaa energiaa.

Eri energialähteiden CO2 -päästöjä ( g ) tuotettuun energiamäärään ( kWh ) voi tarkastella oheisesta taulukosta:

Hiilidioksidin
ominaispäästökertoimia
Polttoaine (g CO2 / kWh)[21]
Maakaasu 198
Nestekaasut 234
Lentopetroli 264
Moottoribensiinit 262
Dieselöljy 265
Kevyt polttoöljy 267
Raskas polttoöljy 284
Kivihiili 341
Jyrsinturve 381
Koksi 389
Puutähde 395
Mustalipeä 395

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidi

Tokihan Pekkarisella on se kortti taskussaan, että puusta tuotetun biokaasun katsotaan olevan päästötöntä, koska se tuoteaan puuraaka-aineesta, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia. Se ei kuitenkaan tee koneilla ja autoilla dieselpolttoainetta käyttäen metsästä raahattavista puusilpusta ja maasta raastetuista kannaoista taloudellisesti kannattavaa biopolttoaineen raaka-ainetta. Tässä tulee jo logistiset kustannukset vastaan. Puun ja turpeen kujettaminen voimalaitoksille tukiaisista huolimatta ei nykyjäänkään ole kannattavaa 100 - 150 km kauempaa. Tässä on vielä nähtävä se ketun häntä kainalossa, että lisäämällä valtion tukiaisten avulla , muuten kannattamatonta puun mittavaa käyttöä mm. lämpövoimalaitosten kattiloiden alla, saadaan puun hintaa keinotekoisesti hilattua ylöspäin.

Täytyy sanoa, että taitavaa kepulaista politiikkaa ja ihailtavan monesti vastaavia tukiaisautomaatteja on saatu ujutettua eduskunnassa lävitse veronmaksajien ja kuluttajien kustannettavaksi. Kaikki tämä tuki on pois kulutuksesta, joka taas heijastuu aitoa yrittelijäisyyttä tekevien liikevaihtoon ja riskeihin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #88

Markku,

jälleen taistelet Don Quijotena noita "suuria tuulimyllytukiaisia" sun muita tukia vastaan - ilmeisesti maataloustuetkin samaan hyrysyssyyn -- en puutu niihin tässä - kyse on nyt ydinvoimasta, mutta et ole lukenut näköjään tätäkään:

"Heikki Korpela
2.4.2015 00:36
Jokunen hajanainen huomio:

Ympäristölle haitallisten tukien arviointi Suomessa perustuu kansainväliseen, teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n määrittelemään kriteeristöön. (Ks. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Raportteja_RA/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428) ). Myös esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on hiljattain kiinnittänyt erityisesti energiaverotukiin huomiota raportissaan: http://www.vtv.fi/files/4239/15_2014_verojarjestel...

Käytännössä voi sanoa, että Suomessa arvioidaan erityisesti kilpailuvääristymiä, jossa *samasta* toiminnasta tai haitasta joutuu maksamaan *erisuuruista* veroa riippuen siitä, minkälaisen nimikkeen toiminta saa. Joissain harvinaisemmissa arvioissa tukena saatetaan pitää myös sitä, että veroa kerätään vähemmän kuin toiminnan ulkoiskustannuksen verran (esimerkiksi hiilen tai puun vääränlaisen polton aiheuttamien terveyskustannusten verran, jolloin niitä poltetaan liikaa suhteessa niiden rajahyötyihin ja rajakustannuksiin).

Miksi tällainen toiminta on "tukea"? Havainnollistetaan kärjistämällä. Kuvitellaan, että taloudessa on kaksi henkeä, Eija-Riitta ja Heikki. Molempien tulo on 100 euroa. Eija-Riitta maksaa 30 euroa veroa, mutta koska Heikki tykkää juoda kahvia, hän saa tehdä erityisen kahvinjuontivähennyksen ja maksaa vain 20 euroa. Ilman vähennystä molempien vero saman veron aikaan saamiseksi olisi 25 euroa.

Eija-Riitta tykkäisi muuten juoda teetä, mutta kahvinjuontivähennyksen ansiosta hänkin siirtyy juomaan kahvia. (Kun molemmat tekevät vähennyksen, nyt yleistä veroastetta on nostettava.) Olennaista ei nyt ole, että Heikki sai vähennyksen, mikä on kiva asia, vaan että vähennys kohdistui kahvinjuontiin, vaikka Eija-Riitta saisi teestä enemmän hyvinvointia. Tämä pätee muutettavat muuttaen, vaikka kyse olisi yritysten maksamista veroista tai valmisteveroista – joku nekin aina maksaa. Erityistä huomiota kannattaa nyt kiinnittää siihen, mitä ajattelemme, jos kahvin tuotantokustannus on 5 euroa/kg, mutta se aiheuttaa vaikkapa yhteiskunnalle terveys-, luonto- ja ilmastohaittoja pitkällä aikavälillä 10 euroa/kg. Onko 5 euroa/kg silloin oikea hinta?

Kaikkia verovähennyksiä ei kannata karsia, vaikka ne vääristäisivät kilpailua. Kaikille vähennyksille on sinänsä olemassa ihan hyvät perustelut – ei niitä muuten olisi säädetty. Tuki tuelta kannattaa miettiä, voiko saman tavoitetta (kilpailukykyä, työssäkäyntiä, jne.) edistää paremmalla keinolla.

Kun verovähennyksiä ja alempia veroasteita karsitaan, se tietenkin tuo valtiolle lisätuloja. Nyt tärkeää on, miten nämä lisätulot käytetään. Yksi vaihtoehto on suunnata juuri nämä tulot täysimääräisinä samoihin toimintoihin kuin mitä verotuilla on aiemmin tuettu. Kun meillä on olemassa esimerkiksi lista energiaintensiivisistä ja kilpailulle alttiista teollisuuden aloista, miksi emme suuntaisi näille aloille kohdennettua vastaavan suuruista työvoimakustannusten alennusta? Yritysten ja valtion rahavirrat eivät lyhyellä aikavälillä muutu mihinkään, mutta yritysten kannustimet säästää energiaa ja työllistää kasvavat. (Selvää toki on, että tukien leikkaaminen ei tällöin lyhyellä aikavälillä paranna julkisen talouden rahoitusasemaa, kyse ei ole säästöstä vaan uudelleen kohdennuksesta!) Mitä läpinäkyvämmin ja täydellisemmin tukien leikkaamisesta kertynyt raha kierrätetään takaisin kotitalouksille ja yrityksille, sitä hyväksyttävämpää leikkaaminen lienee. Samoin pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus helpottavat tukien leikkaamista niin, että vaikutukset pysyvät kohtuullisina.

Kansainväliset arviot, kuten kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arviot, fossiilisten tuista tehdään metodologisista syistä (tiedonkeruun vaikeus kasvaa selvästi) hieman suppeammin, ja ne antavat Suomelle kotimaista arviointia pienempiä lukuja. Ne painottuvat osin tämän vuoksi maihin, jotka tukevat omien luonnonvarojensa ylikulutusta nimenomaan hintojen kautta massiivisesti. Tuki on sinänsä tukea, vaikka sen tekisi esimerkiksi valtionyhtiö, joka hinnoittelee öljyä tai kaasua alle yleisten markkinahintojen.

Tällaisesta tuesta vain pieni osa (10 % tai alle) hyödyttää IEA:n mukaan köyhiä kotitalouksia vähän maasta riippuen. Vastapainoksi tuet mm. syövät potentiaalisia vero- ja vientituloja (tai valtionyhtiön voittoa), vähentävät järkeviä energia-alan investointeja, kannustavat kuluttamaan maan rajallisia luonnonvaroja liikaa, pitävät jalostusastetta matalana ja tuppaavat vielä historian valossa olemaan yhteydessä harvainvaltaan. Verrataan nyt vaikkapa kahden luonnonvaroiltaan rikkaan maan, Norjan ja Nigerian kehitystä ja ketkä siitä ovat hyötyneet.

Yritetään taas esimerkkiä. Valtionyhtiö Suomi-Papu tuottaa ja myy kahvipapuja suomalaisille ja saksalaisille. Oman maan kansalaiset saavat kahvipapuja halvemmalla kuin missään muualla. Myymällä kahvipavut käypään hintaan kaikille valtionyhtiö olisi tehnyt paljon isomman voiton – ja voinut jakaa sen osinkoina valtiolle. Kansalaiset olisivat osinkojen ansiosta maksaneet pienempiä muita veroja tai saaneet isompia tulonsiirtoja tai parempia palveluita. Osa olisi vähentänyt kahvinkulutustaan, koska ei pitänytkään sitä tuotteen oikean markkinahinnan arvoisena. Osa olisi ehkä alkanut kehittää kahvipapujen lisäksi parempia espressokoneita. Hyötyivätköhän nyt kansalaiset ja kansantalous varmasti?

Merkillepantava ero fossiilisissa luonnonvaroissa tietysti on se, että toisin kuin kahvipapuja, kussakin valtiossa on fossiilisia vain rajallinen määrä tiettyyn hintaan saatavilla. Jos talous perustuu vain niiden kaivamiselle, niiden loputtua voi tulla rupiset ajat. Aikojen rupisuuden lähenemistä ei ainakaan yhtään helpota se, jos maa itse käyttää luonnonvaroja järjettömästi. Saudi-Arabiastakin on tulossa lähivuosikymmeninä nykytahdilla öljyn nettotuoja!

Viime aikoina todella monet köyhät maat ovatkin ihan itse tajunneet, että pidemmän päälle nämä tuet eivät ole maalle hyödyllisiä, vaikka ne ovat perinteisesti olleet suosittuja: http://www.iea.org/media/weowebsite/developmentsen... Fossiilisten tuet ovatkin pienentyneet, mutta ovat globaalisti yhä merkittäviä.

IEA:n raporttien (erityisesti World Energy Outlook -sarjassa) lisäksi myös EU:n komission eri energiatuista sekä eri energiamuotojen ulkoiskustannuksista tilaama julkaisu voi olla mielenkiintoista luettavaa: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/docum... (kuten IEA:nkin tapauksessa, EU:n rajaus on metodologisista syistä suppeampi kuin Suomen oma)."

Tutki - älä hutki - luulet vähemmän, pääset vähemmälläkin mesoamisella...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hmm... Jää, lumi, nastat, 4kkn kaamos...

En sijoita.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämä aihe menee nyt jo vähän kauas blogistin keskeisistä pätevyysaloista eli sodankäynnistä tai terrorismista, mikä tähän poliitikon uraan on epäilemättä vaikuttanut. Eipä sen puoleen, etteikö näitä aiheita saisi pohdiskella, kunhan pohdin julkkispoliitikkojen kehityskaarta.

Suomi ostaa tuontienergiaa, koska se on halpaa ja halvalle sähkölle löytyy aina rajattomasti käyttöä. Jos erätaipaleiden tievalaistus tai terassilämmittimet eivät tuhlaa sähköä riittävästi, voitaisiin sillä vaikka lämmittää maanteitä ja järviä talvisin. Siksi halpasähköntuonti ei välttämättä vähene lainkaan jos lisäämme kalliimpaa kotimaista tuotantoa.

On yllättävää, että sotatieteiden asiantuntija on vaiti uusimman ydinvoimalaluvan turvallisuuspoliittisesta aspektista – miksi Suomeen hankitaan Venäjän valtion omistama ydinvoimala juuri, kun keskeisenä argumenttina uudelle voimalalle oli Suomen riippuvuuden vähentäminen Venäjän ydinvoimasta. Jota ajoi Suomeen siis Kokoomus.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Marko,

...juu, yllättävää, etten sanoisi ihmeellistä, on se, että armeijan edustajia - evp:näkin - kuten Atte Kalevakin, on täällä kritiikittä vieläkin ajelemassa vain ainoata autuaaksitekevää, tosiasiallisesti vain toisaikaista ydinvoimaa - eikö hanelläkään ole edes takaraivossa energiankin tuotannon hajautus? - huoltovarmuus kyber- ja ohjusuhkienkin vähennyksineen - ei munia yhteen koriin, mutta ei...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin nuo ovat sellaisia aspekteja, jotka kaipaisivat yksityiskohtaisempaa keskustelua. Sinällään ydinvoiman huoltovarmuus lienee kohtuullinen ja ainakin konventionaalisiin hyökkäyksiin ydinvoimaloita vastaan on varsin suuri kynnys. Kyberhyökkäysten kaltaisiin sabotaasitekoihin on paljon pienempi kynnys ja jonkinlaista varovaisuutta voisi ehkä kannattaa noudattaa, jos toimittaja ja yksi omistajista on potentiaalisesti vihamielisen valtion omistuksessa.

Enemmän olisin huolissani siitä, mitä muita valtakeinoja toimittaja-asema tai omistussuhde mahdollistavat. En ole saanut vaikutelmaa, että nämä kysymykset olisivat läpikoluttuja ja selvitettyjä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #79

Marko,

keskitetty energiamalli - ydinvoima - on kaikilta osiltaan haavoittuvin - lienet tietoinen ydinohjustenkin kantamista yms. - hajautettu - paikalliset uusioenergiat - optimaalisesti minimoiduin, hallituin kaikilta osiltaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #94

Periaatteessa ydinvoimalat ovat tosiaan verraten haavoittuvia, mutta kynnys hyökkäyksiin niitä vastaan on uskoakseni myös verraten korkealla. Hyökkäys tuulivoimalaa vastaan tuskin pääsisi edes paikallislehtiin, mutta konventionaalinen hyökkäys toimivaa ydinvoimalaa vastaan on verrattavissa ydinaseen käyttöön, mihin kynnys kansainvälisessä politiikassa on jo huomattava. Ja jos vaikkapa Venäjä haluaa käyttää ydinaseita Suomea vastaan, on heillä siihen helpompia toimituskeinoja.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #102

Marko,

kynnys "Putin- naapuristamme" ydinreaktorejamme kohtaan - hallittuna/rajattuna - on tunnetusti sekin varsin matalalla. Sensijaan senkään ei kannata ampua tykeillä monia hyttysiä - no, Don Quijottienko sittenkin edelleenkin?...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Mitä nämä turvallisuuspoliittiset aspektit on? Olisiko tarjota konkreettista esimerkkiä?

Omistaja ei ole Venäjän valtio, vaan Fennovoima. Yksityinen yritys. Rosatom omistaa Fennovoimasta 34%.

Tuontisähköäkään ei ikuisesti riitä. Esim. ei Ruotsikaan ikuisesti tule rahoittamaan verokruunuillansa meidän ostoja.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommenteistasi, Marko. Olet kyllä täysin oikeassa siinä, ettei energiapolitiikka kuulu keskeisimpiin pätevyysaloihini, onhan energiatekniikan opinnoistani silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa ehtinyt kulua jo toistakymmentä vuotta.

En ole lainkaan iloinen siitä, että Fennovoiman suhteen yhteistyötä tehdään venäläisen Rosatomin kanssa. Ja tämä ei siis johdu atomeista, vaan Putinista, kuten eräs kommentoijakin totesi. Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa, kun Venäjä hyökkää Ukrainaan, on miehittänyt Krimin ja epäsuorasti vihjaa mahdollisuudesta ydinaseensa käyttöön, antaa Suomen vahva sitoutuminen energiayhteistyöhön hyvin kyseenalaisen signaalin halustamme seistä EU:n yhtenäisessä pakoterintamassa. Erityisesti, kun Venäjän naapurimaana juuri Suomen tulisi kannustaa ja patistaa muitakin EU-maita solidaarisuuteen Venäjä-pakotteissa.

Vähintä, mitä nyt voidaan tehdä, on varmistaa uuden voimalan operointi- ja huoltokyvyn säilyvän suomalaisissa, Venäjästä riippumattomissa, käsissä. Meillä on oltava kyky käyttää ja huoltaa voimalaa tarvittaessa täysin itse, ilman venäläisiä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Jahas, seison sitten korjattuna tuosta epäilemästäni pätevöittävien opintojen puutteesta.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Niin oudolta kuin se saattaakin tuntua, me evp ja palveluksessa olevat upseerit osaamme seurata, analysoida ja tehdä johtopäätöksiä muustakin maailman menosta, kuin sotilaallisen tilannekuvan kehittymisestä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

ja oma etu etunenässä, kuten Nato- kysymyksessäkin - mitäs väliä muista...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Arevan reaktorissa Ranskassa poikkeamia – sama reaktorityyppi Olkiluodossa:

http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/04/07/are...

Nuclear power is not the way forward – sponsored by CND :
http://debatewise.org/debates/493-nuclear-power-is...

CO2 a gift from heaven:

https://books.google.fi/books?id=GN2ogUN1PicC&pg=P...

The Treesolution - Learn how to create wealth from CO2 :

https://books.google.fi/books?id=HtDYAgAAQBAJ&pg=P...

Nuclear power is our only hope, or, the greatest environmentalist hypocrisy of all time :

http://www.extremetech.com/extreme/147814-the-nucl...

Nuclear Power: No solution to climate change :

https://www.nirs.org/mononline/nukesclimatechanger...

Kaplan AP Human Geography 2015 :

https://books.google.fi/books?id=O-D-AwAAQBAJ&pg=P...

Nuclear power: Energy for the future or relic of the past?:

http://www.bbc.com/news/business-30919045

Nuclear: Carbon Free, but Not Free of Unease:

http://www.nytimes.com/2014/12/23/science/nuclear-...

IEA warns against fossil fuel subsidies and the cost of nuclear power :

http://www.euractiv.com/sections/sustainable-dev/i...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Konstit on monet tuulisähköyhtiöillä:

YLE Uutiset, 31.3.2015 :

"Tuulivoimayhtiö on tarjonnut pyörätietä valitusten poisvetämisestä"

http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_on_tarjonnut...

http://www.siikkis.fi/etusivu/7396237.html

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mutta, taas kerran tässä casessa tulee mieleen: Eihän se tyhmä ole joka pyytää, vaan joka suostuu maksamaan. Onneksi tällä kertaa kunnallisesta päätöksenteosta löytyi selkärankaa ja tietoa. Kunnia siitä Riitta-Liisa Salmenkankaalle. Samaa toivoisi myös meidän lakeja ja asetuksia säätävältä eduskunnalta ja sen kansanedustajilta sekä valiokunnilta, joilla on kaikki tosiaisioihin, siis ei pelkästään lobbaukseen , perustuva tieto saatavilla.

http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle...

Tuossa linkissä kuvastuu paikallisten kansalaisten näkökulmat ja tuulisähköyhtiön perustelut, sekä niiden ristiriidat, jotka tuulisähköfirma yrittää sälyttää viranomaisten kontolle. Sehän ei muuten ole kuitenkaan linjassa sen kanssa, että tuulisähköyhtiö yrittää ehdottaa valituksista luopumista vastikkeena pyörätien rakentamiselle.

Näin siis valtakunnallinen päätöksenteko edelleiseltä hallituskaudelta ( Vanhanen II / Kiviniemi ) ja lain laadinta Adrkadian mäeltä poikii ristiriitoja paikalliselle tasolle.

Näin vaalien alla, korostaisin sitä, että tulevan kansanedustajan tulee osata asiantuntijoita kuullessaan tehdä ero mustan ja valkoisen välillä. Siinä on se kansanedustajan perustaito. Kuuntele, mutta myös katsele sekä ota taustoista selvää ja luotaa sitä sitten omaan vakaumukseesi sekä tee johtopäätös ja päätös.

Ryhmäkuri on sitten toinen asia ja siitä voisin kirjoittaa pitkään viitaten jalkaväkimiinojen kieltolakia koskevaan lain käsittelyyn. Siitä vain toteaisin, että minkä ihminen on päättänyt, sen ihminen voi myös päätöksensä kumota. Kieltolakien kumoamisestahan meillä ja mm. USA:ssa on esimerkkejä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

väitit aiemmin pystyväsi evp:nä analysoimaankin - pysyen nimenomaan itse aiheessa, eikä sivujuonteissa, kait - miten ko. agn purkauksesi, etten sanoisi päähänpinttymäsi liittyy Atte Kalevan ko. blogiin "Suomi tarvitsee ydinsähköä"? - käsitelty moneen kertaan asianomaisessa yhteydessä, kontekstissa - no, ei ihme, kun "suuret tuulivoimatuet" peittävät kiltisti maksamasi siihen nähden monikertaiset jatkuvat ydinvoima- ja fossiilisten tuet. - Ei menisi edes kansakoulun äidinkielen aineessa läpi...

Toimituksen poiminnat