Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Maahanmuuttopolitiikassa varovaisuus on valttia

Olen ollut useasti mediassa kommentoimassa jihadistiseen väkivaltaan ja terrorismiin liittyviä kysymyksiä. Tämä on saanut monet kysymään minulta, mitä mieltä olen maahanmuuttopolitiikasta. Tässä käyn asiaa lyhyesti läpi. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta humanitaarisen maahanmuuton osalta pitää olla hyvin varovainen. Ruotsin ja Ranskan virheitä pitää välttää ja niistä on otettava opiksi.

Suomi tarvitsee lisää osaajia myös ulkomailta


Esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Sveitsiin halutaan paljon ihmisiä töihin, koska työttömyys on alhainen, palkat ovat korkeat ja muutenkin yhteiskunta on toimiva. Ulkomaalaisten työpanos auttaa maita selvästi. Maiden yritykset menestyvät maailmanmarkkinoilla, ihmiset vaurastuvat ja verotuloilla pystytään rahoittamaan palveluja.

Suomen pitäisi houkutella enemmän ammattilaisia.  Syynä ei ole pelkästään laskeva huoltosuhde väestön vanhetessa, vaan myös ylipäänsä taloudellinen menestyminen. Niissä maissa joissa on eniten huippuosaajia, syntyy eniten innovaatiota ja vaurautta luodaan eniten.

Talous ei ole nollasummapeliä. Työn perässä Suomeen muuttava ammattilainen ei vie kenenkään muun työtä, vaan luo omalla osaamisellaan Suomeen vaurautta ja verotuloja. Näitä Suomi totisesti tarvitsee nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Nykyisestä saatavuusharkinnasta on luovuttava Suomen kaltaisten maiden osalta

EU:n sisällä työvoima liikkuu vapaasti, mutta suomalaisen yrityksen palkatessa työntekijää Euroopan ulkopuolelta ongelmia riittää.  Esimerkiksi Euroopan talousalueen ulkopuolelta tehtäviä rekrytointeja säädellään tällä hetkellä niin sanotulla saatavuusharkinnalla. Sen mukaan työnantajan on pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa byrokratiaa ja kustannuksia niille firmoille, jotka haluaisivat palkata työvoimaa ulkomailta.

Sitä, mikä on “vastaavaa työvoimaa”, voidaan tulkita monin tavoin. Taloudellisten intressien pohjalta tässä ei ole järkeä. Miksi voittoa tavoitteleva yritys ylipäätään palkkaisi ulkomaalaisen, jos pienemmällä vaivalla ja byrokratialla löytyisi yhtä hyvä ja suomea puhuva tekijä Suomesta? Pienempi palkka ei asiaa selitä, koska ulkomaalaiselle työntekijälle on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa. Firmat eivät palkkaisi ulkomaalaisia, ellei näillä olisi osaamista ja taitoja, joita suomalaisten työnhakijoiden joukosta ei löydy.

Saatavuusharkinnasta voidaan osittain ja tarkoin harkitusti luopua, tai ainakin menettelyä tulisi keventää ja nopeuttaa nykyisestä. Suomalaisilla pitäisi olla oikeus palkata ulkomaalaisia töihin ilman monimutkaista byrokratiaa. Kokoomuksen piirissä on myös ehdotettu kokonaan luopumista saatavuusharkinnasta.

Itse kannatan tässäkin asiassa, kuten politiikassa yleensä, varovaisuutta ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. Jos pelkkä valmis työsuhde riittäisi oikeudeksi tulla Suomeen, voisi syntyä ihmiskauppaa, jossa suomalainen firma järjestää korvausta varten lyhyen työsuhteen, jolla ulkomaalainen saa maahantuloluvan ja Schengen-viisumin. Kun tiedetään, kuinka suuria summia monet ovat valmiita maksamaan salakuljetuksestaan Eurooppaan, on selvää että huonosti muotoiltua lakia tultaisiin käyttämään hyväksi. Esimerkiksi Ruotsissa on kokemuksia tästä.

Sen sijaan Suomen kaltaisten maiden kanssa voitaisiin saatavuusharkinnasta luopua. Esimerkiksi USA:sta, Kanadasta, Australiasta ja ehkä kaikista OECD-maista pitäisi Suomeen päästä halutessaan nopeastikin töihin. Myös monien muiden maiden osalta voisi saatavuusharkinnasta luopua tarkan harkinnan jälkeen. Jos epäkohtia sattuisi syntymään, voitaisiin tietysti palata takaisin vanhaan malliin. Tässä asiassa poliittisten päätösten tulisi perustua tarkkaan arviointiin ja tilanteen seuraamiseen. Turhasta työperäisen maahanmuuton rajoittamisesta pitäisi kuitenkin luopua.

Tärkeä ratkaisu työperäisen maahanmuuton osalta on myös byrokratian karsiminen. Sääntöviidakko ja yrittämiseen liittyvä byrokratia lannistaa myös monen suomalaisen intoa yrittämiseen, ulkomaalaisista puhumattakaan. Vaikka yrittäjyyttä harkitsevalla  olisikin hyvä liikeidea ja voimaa tehdä työtä kellon ympäri, eivät kaikki halua nähdä sitä vaivaa, minkä kaikkien velvoitteiden pelkkä ymmärtäminen vaatisi. Valvovien ja pilkun noudattamista vaativien viranomaisten asemesta pitäisi olla viranomaisia, jotka avustavat yrityksiä perustamisessa, työnantajavelvoitteiden täyttämisessä ja myös erilaisten EU- ym. tukien hakemisessa. Yrittämisen haasteista olen jo aikaisemmin julkaissut blogikirjoituksen.

Emme halua toistaa Ruotsin ja Ranskan virheitä, humanitaarisessa maahanmuutossa oltava hyvin varovainen


Maahanmuuttopolitiikassa on myös toinen puoli. Monet länsimaat, Ruotsi mukaan lukien, ovat ajautuneet todella ongelmalliseen tilanteeseen. Olemme onnekkaita siinä mielessä, että tilanne ei meillä ole vielä yhtä hankala. On selvää, että mitä enemmän maassa on syrjäytyneitä ja yhteiskuntaan pettyneitä nuoria, jotka eivät koe voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, sitä enemmän jalansijaa saavat erilaiset yhteiskuntaan vihamielisesti suhtautuvat ääriliikkeet. Näissä liikkeissä pettyneet nuoret löytävät ymmärtämystä, saavat radikaaleja oppeja ja heille tarjotaan resurssit purkaa vihaansa ja turhautumistaan ympäröivään yhteiskuntaan. Äärimmäisenä esimerkkinä ovat radikaalista jihadismista ideologiansa ammentavat terroristijärjestöt, jotka houkuttelevat yhteiskunnasta vieraantuneita yksilöitä myös länsimaissa.

Suomen tulee nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa huolehtia  kansainvälisistä sitoumuksistaan koskien humanitaarista maahanmuuttoa. Meillä ei kuitenkaan ole varaa kasvattaa humanitaarisista syistä vastaanottamiemme maahanmuuttajien määrää. Sen sijaan meillä on velvollisuus, sekä maahanmuuttajien että oman etumme kannalta, parantaa tänne tulleiden ihmisten tosiasiallista mahdollisuutta sopeutua maahamme.

Maahanmuuttovirasto tekee hyvää ja ensiarvoisen tärkeää työtä, kun kaikki Suomeen pyrkijät haastatellaan ja usein tietoja esim. turvapaikanhakijoista etsitään hakijan lähtömaastakin. Myytti siitä, että rajalla olisivat vastassa ns. kukkahattutädit, jotka paapomisellaan ja yliymmärtämisellään suorastaan rohkaisisivat tulijaa laiskuuteen ja jopa rikollisuuteen, on täysin väärä. Perinpohjaisen prosessin myötä turvapaikanhakija voi kuitenkin joutua odottamaan vastaanottokeskuksessa pitkään vailla tietoa, saako hän jäädä maahan vai ei. Tästä aiheutuu valtiolle ylimääräisiä kustannuksia ja hakijalle itselleen huomattavaa haittaa. Lisäresurssien kohdentaminen turvapaikanhakuprosessiin, prosessin omistajuuden antaminen yksiin käsiin ja lakisääteinen kahden kuukauden maksimikäsittelyaika voisivat toimia kaikkien osapuolten kannalta optimaalisesti. Valtio säästäisi, kun hakijat viettäisivät lyhyemmän ajan vastaanottokeskuksissa ja turvapaikan saaneet pääsisivät nopeammin aloittamaan uutta elämää maassamme.

Kotouttamisresurssien täytyy tulevaisuudessa ulottua tarvittaessa jopa toisen polven maahanmuuttajien tukemiseen asti. Uusien pakolaisten vastaanottoa valmisteltaessa on entistä kriittisemmin kiinnitettävä huomiota kykyymme kotouttaa nämä yleensä erittäin huonoista oloista saapuvat pakolaiset. Päätös ottaa yksilö maahan on samalla molemminpuolinen sopimus yhteisestä tulevaisuudesta: tulijalla on täysi oikeus olettaa saavansa apua ja tukea hakiessaan omaa lokeroaan yhteiskuntamme osana. Me sitoudumme antamaan tukea ja työkaluja kotoutumiseen. Onko meillä kotouttamisen helpottamiseksi oikeus velvoittaa tulija osallistumaan näihin toimenpiteisiin? Mielestäni ehdottomasti on.

Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmaa tehtäessä on kriittisesti tarkasteltava aiempien tulijoiden kohdalla tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Suomessakin on jo käytettävissä useamman sukupolven kokemukset kotoutumisesta yhteisöömme. Mitkä ovat olleet avaintekijöitä kotoutumisessa? Mikä on ollut yhteisöllisyyden tai sen puutteen merkitys prosessissa? Miten kotouttaminen on prosessina vaikuttanut työllistymiseen? Mitkä tekijät ajavat yksilön syrjään yhteiskunnasta, ja onko rikostilastoon päätyneen yksilön taustalla kyse prosessin epäonnistumisesta? Mittareina sopeutumista arvioitaessa voidaan käyttää työllistymistä, kielitaitoa ja rikostilastoja.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta humanitaarisen maahanmuuton osalta on syytä olla hyvin varovainen: virheitä pitää välttää ja niistä on otettava opiksi. Varovainen, asiantuntemukseen perustuva maahanmuuttopolitiikka ei tietenkään tarkoita kaikkien maahanmuuttajien tai erillisten maahanmuuttajaryhmien yleistävää demonisointia ja tarkoitushakuista loukkaamista. Se tarkoittaa järkeviä ja perusteltuja toimia maamme kilpailukyvyn ja kaikkien kansalaistemme hyvinvoinnin turvaamiseksi.
 

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Sampo Lindgren

Täysin samaa mieltä. Maltillinen ja järkevä kanta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

En ymmärrä tätä keskustelua saatavuusharkinnasta, koska nykyäänkään erityisasiantuntijoilla ei ole saatavuusharkintaa: http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyontekij...

Saatavuusharkinta on mielestäni paikallaan muille kuin erityisasiantuntijoille.

Satonen puhui marjanpoiminnasta, mutta eikö tänne ole tullut marjanpoimijoita ihan sujuvasti?

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

"Esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Sveitsiin halutaan paljon ihmisiä töihin, koska työttömyys on alhainen, palkat ovat korkeat ja muutenkin yhteiskunta on toimiva"

USA myöntää noin 60000 H1B-viisumia (erikoisasiantuntija) vuosittain Suomen mittakaavassa tämä olisi noin tuhat. Viisumia ei ole helppo saada. Saksaan ei samassa mittakaavassa haluta. EU:lla on oma ns. BlueCard-ohjelma joka ei ole kovinkaan menestyksekäs:

http://en.wikipedia.org/wiki/Blue_Card_%28European...

"Germany has enacted the Blue Card legislation fully in April 2012 focusing on language skills and areas of need such as engineering, mathematics and IT.[13] As of January 1, 2014, Germany had given out 7,000 Blue Cards. 4,000 of these were given to foreigners who were already living in Germany"

Sveitsin ulkomaalaisten määrä on osin tilastoharha, koska suuri osa ulkomaalaisista on naapurimaiden kansalaisia. Sama ilmiö joka on olemassa Ruotsin Haaparannassa, siellä asuu paljon Tornion seudun suomalaisia.

"Sen sijaan Suomen kaltaisten maiden kanssa voitaisiin saatavuusharkinnasta luopua. Esimerkiksi USA:sta, Kanadasta, Australiasta ja ehkä kaikista OECD-maista pitäisi Suomeen päästä halutessaan nopeastikin töihin"

Kyllä, mutta sopimuksen pitää olla kahdenvälinen, eli jos USA:n, Kanadan tai Australian kansalainen pääsisi Suomeen helposti töihin ja jopa etsimään töitä, pitäisi Suomen kansalaiselle olla sama mahdollisuus ko. maissa. Yhdysvaltoihin ei edes voi mennä erikseen turistina etsimään töitä ja viisumikäytännöt ovat hyvin monimutkaisia, kalliita ja raskaita myös muiden länsimaiden kansalaisille.

Suomen työmarkkinat ovat jo nyt auki 300 miljoonalle EU-kansalaiselle. Jos näitä ei (virolaisia rakennusmiehiä lukuunottamatta) tule Suomeen töihin jo nyt, niin miksi tänne tulisi amerikkalaisia tai australialaisia erikseen töihin eikä perhesyistä?
Yhdysvaltoihin halutaan massiivisesta byrokratiasta huolimatta töihin eikä sosiaaliturvaa ole. Suomeen ei haluta erikseen töihin vaikka jo nyt työlupakäytännöt ovat USA:han verrattuna kevyet. Yhdysvallat ei tarjoa sosiaaliturvaa tulijoille, Suomi tarjoaa. Siitä huolimatta Yhdysvaltoihin halutaan.

Kari Savinen

Atte Kaleva. En ymmärrä käsitystäsi siitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mihin arviosi perustuu ?

Tämä on yleinen käsitys kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden parissa, mutta mitä tekemistä tällä käsityksellä on todellisuuden kanssa ?

Suomeen voi kyllä tulla sillä periaatteella, että tulijalla on työpaikka valmiina ja muut asiat kunnossa, se on aivan OK. Tämän hetken tilanne ja myös muutamat lähivuodet ovat talouden kehityksen kannnalta sellaisia, että meillä ei ole tarjolla kenellekään mitään työpaikkoja, saati ulkomaisille tekijöille.

Kysyn vielä, että mihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ?

Sampo Lindgren

Mitä enemmän Suomeen saadaan kovia ammattilaisia, sitä enemmän yrityksemme menestyvät, sitä enemmän yritykset haluavat työllistää ja sitä enemmän valtio saa verotuloja. Win-win-tilanne. Perus taloudellinen fakta. Ei suomalainen firma palkkaisi suomea taitamatonta, ellei sillä olisi bisnekselle suuri merkitys. Miksi tätä pitäisi estää?

Kari Savinen

Ymmärrän toki tilanteen, mutta miksi niihin firmoihin sitten pitäisi pakolla ja hallituksen päätöksellä tuoda niitä maahanmuutajia. Luulisin että yritykset ovat omasta tilanteesta enemmän perillä kun maan hallitus ?

Tällöin luulisi että yritysjohtajat osaisivat itse palkata ulkomaisia työntekijöitä, mikäli niin haluavat ja kokisivat niihin olevan tarvetta !

Riku Sutinen Vastaus kommenttiin #6

Juuri näin! Yritykset itse tietävät ja päättävät kenet palkkaavat, nykyisellään meillä on todella byrokratiaa vaikeuttamassa ( eu:n ulkopuolelta) palkkaamista.

Missä kohtaa tätä blogia Atte Kaleva kirjoittaa, että yritysten on pakko palkata ulkomailta työntekijöitä?

Sampo Lindgren Vastaus kommenttiin #6

Minusta firma saa palkata ketä haluaa. Ei kukaan palkkaa turhaan ulkomailta, kun sama palkka pitää maksaa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Suomessakin on kovia ammattilaisia ja tekniikan alan firmoihin ei ole helppo heidänkään päästä töihin. Tyypillisesti vientiyrityksen perustaa tällainen ammattilainen joka sitten alkuvaiheessa palkkaa niitä keitä tuntee. Jos Suomeen erikseen houkutellaan kovaa ulkomaalaista (länsimaalaista) ammattilaista vaatii hän usein palkkaa moninkertaisen määrän suomalaiseen kollegaansa nähden ja joka ei ole firman yhteishengen kannalta hyvä asia.

Parhaimmillaan se ulkomaalainen ammattilainen on asuessaan omassa maassaan ja avaamassa vientikanavia tai tehdessään projektien jälkihoitoa. Tällöinkin on oltava varuillaan, aivan liian monta kertaa on palkattu asioita tuntematon pelkkien kovien puheidensa perusteella ja joka on tullut suomalaiselle firmalle maksamaan suuria summia.

Jos kotimarkkinayrityksistä puhutaan, niin niissä pitää tuntea paikallisia oloja ja ulkomaalainen on tällaiseen tehtävään täysin sopimaton.

Kari Savinen Vastaus kommenttiin #7

Asia on juuri näin.
Näistä asioista yleensä pitävät meteliä sellaiset henkilöt, joilla ei ole mitään muuta "lääkettä" tarjota talouden tilaan. Vai että mamut tämän maan nostavat !?

Riku Sutinen

Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi täysin eri asiaa.

Kysymys on lähinnä siitä, että yrityksen palkatessa ammattilaisen EUn ulkopuolelta, on sen oltava mahdollisimman yksinkertainen ja nopea toimenpide.

humanitäärisen maahanmuuton ensisijainen tavoite ei ole ottaa uusia työntekijöitä Suomeen.

Kari Savinen

Käytännön esimerkkejäkin löytyy, Nokiaan otettiin "korkean tason ammattilainen" ja jäljet olivat sitten aika nopeasti nähtävillä. Siitä voidaan olla varmoja, että yksikään suomalainen ei olisi kyennyt vastaavaan suoritukseen.

Riku Sutinen Vastaus kommenttiin #11

En saa nyt kiinni logiikastasi. Ensin sanot, että yritykset tietävät itse kenet haluavat palkata. (Hallitus [ Suomen?] ei saa pakottaa yrityksiä palkkaamaan ulkomaalaisia)

Sitten tuot esimerkin, jonka merkitys ei aukea minulle. Voitko hieman selventää, mitä tarkoitat?

Katsoin ihan mielenkiinnosta, mitä Wikipediasta kirjoitetaan Nokiasta. Löysin tähän muutaman Nokia vaikuttajan, ikäänkuin esimerkiksi.

Hallstein Mørk (s. 26. syyskuuta 1953 Halden, Norja) on Nokia Oyj:n henkilöstöjohtaja ja vuodesta 2004 Nokian johtoryhmän jäsen.

Mary T. McDowell (s. 23. heinäkuuta 1964) on Nokia Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2004 ja matkapuhelinyksikön johtaja vuodesta 2010.[1] Vuosina 2008–2010 hän toimi kehitysjohtajana ja tätä ennen vuodet 2004-2007 Enterprise Solutions -toimialaryhmän johtaja. McDowell jättää paikkansa kesäkuun 2012 lopussa Nokian irtisanomisten ja johtajavaihdosten yhteydessä.[2]

Kari Savinen

Käytännön esimerkkejäkin löytyy, Nokiaan otettiin "korkean tason ammattilainen" ja jäljet olivat sitten aika nopeasti nähtävillä. Siitä voidaan olla varmoja, että yksikään suomalainen ei olisi kyennyt vastaavaan suoritukseen.

Sampo Lindgren

Kyllä. Kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Humaritaarista maahanmuuttoa pitää olla jonkin verran. Sivistysmaa pitää huolta pakolaisista ja ottaa niitä vastaan. Tärkeintä on kuitenkin miettiä, miten Suomeen sopeudutaan. Nykyistä enempää väkeä on vaikea kotouttaa Suomeen, jossa on vähän työpaikkoja kouluttamattomalle väelle.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kari Savinen, kiitos kommenteistasi ja kysymyksistäsi. Työperäisen maahanmuuton tarpeellisuutta on käsitelty muuallakin (esim. http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/...). Globaalin talouden yritykset eivät mielellään investoi Suomeen, vaan siirtävät meteliä pitämättä toimintansa muualle, jos meiltä ei löydy riittävästi sopivaa työvoimaa ja kasvupotentiaalia. Silloin, kun maassamme työttöminä olevista työnhakijoista ei löydy sopivia tekijöitä, on yrityksen voitava rekrytoida ulkomailta.

Tavallaan ymmärränkin kyllä näitä impivaaralaisen protektionistisia, puhtaasti tunnepohjaisia mielipiteitä. ("Eräs firma palkkasi kerran ulkomaalaisen, joka osoittautui ihan huonoksi rekrytoinniksi. Että mitäs siihen sanotte?!"). Olisihan hirmuisen hyvä, että maassamme ei olisi työttömyyttä. Yhteiskuntaa ja lainsäädäntöämme ei kuitenkaan voida rakentaa tunteiden ja luulojen varaan, vaan tosiasioihin ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kari Savinen

Nyt taitaa puurot ja vellit mennä sekaisin. Jos luulet että vastustan ulkomaisen työntekijän palkkaamista suomalaiseen yritykseen, olet aika väärässä.

Käsittääkseni ei pitäisi olla mitään estettä nytkään ulkomaisen palkkaamisessa, itsellänikin on ollut sellainen myyntityössä. Miksi tämä asia on jatkuvasti esillä.

Kaikesta huomaa että sinulla ei ole kokemusta yritystoiminnasta, suosittelisin kokeilemaan sitä ja keräämään kokemusta todellisesta toiminnasta.
Mikäli pystyisit elättämään itsesi ja työllistämään muutamia henkilöitä edes muutaman vuoden, niin silloin ehkä muodostuisi kuva siitä mihin yritys yleensä tarvitsee työntekijöitä.

Kokoomuslaisten ja SDP:n käsitys maahanmuutosta näkyy olevan sellainen, että ensin tuodaan maahan mamuja ja sitten odotellaan josko sattuisi lähtemään se nousu ja työpaikkojen tarvetta tulisi.

Parempaan pitäisi teikäläisten pystyä, kuin mollaamaan ihmisiä impivaaralaisiksi !

Riku Sutinen

Nyt voisit sitten osoittaa, missä kohtaa tässä blogissa tai muussakaan Atte Kalevan tekstissä hän näin väittää mitä esität? Aika ylimielistä tekstiä laitat. No, jokainen on netissä asiantuntija...

Kaikkea ei tarvitse itse kokea, jotta asiasta voi kirjoittaa tai sanoa mielipiteensä. Kiistät Aten esittämät väitteet, koska Atte ei ole yrittäjä? Sallit itsellesi kyllä oikeuden arvostella Nokia Oyj:n toimintaa, vaikka epäilen vahvasti, että sinulla ei ole kokemusta Nokian kokoisen globaalin yrityksen tarpeista tai johtamisesta..
Kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että yritysten tarpeet ovat erilaisia.

No impivaaaralaiseksi ajattelumalliksi kutsuu Atte retoriikkaasi. Et ilmeisesti oikeasti halunnutkaan keskustella asiasta, iriittää, kun saat panetella toisten kirjoituksia.

Sampo Lindgren Vastaus kommenttiin #16

Olen samaa mieltä Rikun kanssa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Millainen kokemus Herra Kalevalla on yksityisen sektorin, ja erityisesti tekniikan alan töistä? Minä teen töitä vientiyrityksille ja sanoisin tietäväni jotain siitä millaisin ehdoin ja millaisia ulkomaalaisia Suomeen voisi tulla töihin.

Firmat haluavat ensisijaisesti osaavaa työvoimaa mahdollisimman halpaan hintaan. Miksi se ei riitä, että Suomeen voi rekrytoida halutessaan saksalaisen, ranskalaisen, britin tai kenet hyvänsä EU-kansalaisen ja ihan ilman byrokratiaa?

Jo nyt aallonharjalla olevissa firmoissa kuten vaikka Rovio tai F-secure on melkoinen määrä ulkomaalaisia ammattilaisia eikä niistä ole kuulunut tuskailua, että työvoimaa ei ulkomailta saisi.

Jo nyt yritykset voivat ilmoittaa avoimista työpaikoistaan globaalisti ja niitä voi hakea helposti netin välityksellä. Satun tietämään, että monet isot yritykset saavat valtavasti hakemuksia Intiasta, Kiinasta, Turkista ja Afrikan maista, mutta valtava enemmistö hakijoista ei ole soveliaita haettuihin tehtäviin. Siksi toisekseen on usein paljon tehokkaampaa, että intialainen työllistyy suomalaisen firman Intian-toimistoon kuin, että tulisi Suomeen.

Jos pienehkö kasvuyritys erityisesti haluaisi rekrytoida ulkomailta, niin epäilen vahvasti, onko yrityksen johdolla mitään käsitystä mitä kenties ovat tekemässä. Ulkomaalaisen kuvitellaan tyytyvän pienempään palkkaan ainakin jos hän tulee kehitysmaasta ja jos oikeaa huippuluokan osaajaa halutaan ja tarvitaan niin kyllä hän työluvan saa.

Yhdysvalloissa on hyvin tiukka viisumipolitiikka, silti sinne halutaan. Joskus saatetaan haluta ulkomaalainen erikoisasiantuntija jos hänen tiedetään oikeasti olevan sellainen. Eräs Linus Torvalds oli.

Riku Sutinen

Onko meillä turhaa byrokratiaa? Vaikuttaako tämä asiakaslähtöiseltä ajattelulta? Muutamille kommentoijille tekisi hyvää astua hetkeksi oman kuplansa ulkopuolelle.
Se että sinä et ole kohdannut ongelmaa, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa.

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-14270773895...

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Yhtä paha ellei pahempi se byrokratia on Kanadassakin. Mutta sitähän kanadalainen ei tietenkään tiedä. Viisuminhakukin saattaa olla jopa kalliimpaa.

Jos työlupaa hakee pienempi yritys, niin on viranomaisten velvollisuus selvittää käytetäänkö firmaa vain sumuverhona laittomaan maahanmuuttoon.

Pohjois-Amerikassa on tyypillistä sekin, että työviisumin umpeuduttua ei uutta enää voi hakea. USA:n H1B-viisumilla voi olla maassa max viisi vuotta.

Cleantech-ala ei ole mikään erityisala sekään. Cleantech-yrityksistä löytyy mm. sellaisia kuin Outokumpu, Kemira, Ruukki ja Outotec. Ihan sitä perinteistä tekniikkaa.

Mitä Heleniuksen hehkuttamaan aasialaisten maahanmuuttoon tulee niin johan monessa firmassa on hommia ulkoistettu intialaisille.

http://www.tivi.fi/CIO/2013-01-17/Nokia-ulkoistaa-...

http://yle.fi/uutiset/ammattiliitto_arvostelee_int...

Jokainen sivistysvaltio työllistää ensin omat kansalaisensa, sitten vasta muut. Jos joku on niin hullu, että perustaa Suomeen työllistävän yrityksen, niin annetaan hänelle kyllä toki sitten viisumi.

Riku Sutinen

Kyllä, olen samaa mieltä kanssasi viranomaisen velvollisuudesta estää laitonta maahanmuuttoa. Edellisessä linkittämässäni artikkelissa kuvattu menettely on kuitenkin liiallista tai ainakin asiakkaan näkökulmasta kohtuutonta viivyttämistä. Siitä on päästävä eroon.

Olisin hienoa, jos meillä olosi täystyöllisyys! Miksi näin ei ole? Syitä on varmasti useita. En usko, että maahanmuuttopolitiikka on negatiivinen tekijä siinä tilastossa. Miten huolehdimme, että yritykset pysyvät Suomessa?

Linkittämäsi artikkelit osoittavat, että Suomi ei ole mikään erillinen saareke, vaan olemme yhä enemmän osa globaalia ja verkostoituneita maailmaa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #23

Totta kai olemme osa globaalia taloutta (maailma itsessään on globaali) Suomalaiset yritykset markkinoivat tuotteitaan ulkomaille ja me ostamme ulkomaisia tuotteita. Tässä ei ole mitään uutta. Tuo kanadalaisen kaverin tapaus on vain yksi esimerkki ja luvalla sanoen pohjoisamerikkalaiset usein pitävät kaikkea byrokratiaa maidensa ulkopuolelle hitaana ja kankeana kun eivät omaansa tunne.
Mielestäni länsimaalaisten kohdalla asiat voisivat olla keveämpiäkin, mutta kun se vain on niin, että lähtökohtaisesti kaikkia pitää kohdella samalla tavalla niin siinä sitä ollaan niin kanadalainen kuin nigerialainenkin.

Meillä on kovasti hehkutettu globalisaation autuutta mutta mielestäni olemme hävinneet enemmän kuin voittaneet. Teollisuus on ulosliputtanut toimintojaan. Kovasti palvottu Nokia muuttui takaisin verkkoyhtiöksi. Jopa huippuosaamista vaativia työpaikkoja on hävinnyt.

Toimituksen poiminnat