Atte Kaleva Haluan turvallisen ja menestyvän Suomen, joka on jatkossakin hyvä maa meille kaikille.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ylioptimismi

Eduskunnan turvallisuusvaliokunnan raportti siitä, millainen Venäjä mahdollisesti tulee olemaan naapurina, kiinnittää väkisinkin Suomen lähialueen geopoliittisesta kehityksestä huolestuneen kansalaisen huomion, eikä valitettavasti hyvällä tavalla. Laajasta raportista silmään pistää ylioptimistinen suhtautuminen Venäjään, jota Aleksi Roinilakin käsitteli analyyttisessä ja järkevässä kirjoituksessaan “Sotaa ydinaseiden varjossa”. Tulevaisuusvaliokunnan raportin viidessä eri skenaariossa ei yhdessäkään uskottu olevan mahdollista, että Venäjä aiheuttaisi Suomelle sotilaallisen uhan, koska tämä saisi aikaan kolmannen maailmansodan. Englanninkielisessä raportissa todetaan suoraan, että hyökkäys Suomeen “tarkoittaisi käytännössä kolmannen maailmansodan syttymistä”.

Toiveikkuus ja optimismi on hyvä asia. Kukaan meistä ei halua konfliktia Venäjän kanssa. Tähän tavoitteeseen on hyvä perustaa politiikkamme. Kaikkiin riskeihin on kuitenkin varauduttava, erityisesti kun satumme asumaan tuon arvaamattoman maan naapurissa. Puolustusvoimien piirissä Suomen turvallisuutta ei onneksi perusteta toiveajatteluun, kuten näyttäisi käyvän eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa.

Olisi totta kai hyvin toivottavaa, että EU ja ns. länsimaat auttaisivat Suomea konfliktin sattuessa, mutta tähän turvautuminen on vaarallista toiveajattelua. Suomi ei kuulu Natoon, joten Naton turvatakuut eivät meitä koske. Jokainen EU-maa tekee puolestaan omat ulkopoliittiset päätöksensä. Kauniita sanoja varmasti saisimme, mutta uhka meidän vuoksemme syttyvästä kolmannesta maailmansodasta ei meitä pelasta.

Venäjä on jo puuttunut lukuisia kertoja naapurimaidensa sisäisiin asioihin, myös sotilaallisesti, mutta kovin paljoa muuta kuin sympatiaa eivät nämä maat ole avukseen saaneet. Pelkkä EU-jäsenyys ei anna Suomelle riittävää suojaa Venäjän uhittelulta.

EU:ssa kaavailtiin aikanaan myös kollektiivisia sotilaallisia turvatakuita jäsenmaille. Näin Suomi olisi, ainakin teoreettisesti, saanut joiltakin osin NATOn viidettä artiklaa vastaavan suojan, mikäli joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Suomen tuolloinen ulkopoliittinen johto näki kuitenkin suuren vaivan saadakseen vesitettyä turvatakuulausekkeen, kuten Jukka Tarkka totesi Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa 30.1.2005.


Suomea vaivaa ylioptimismi

J.K. Paasikivi lausui: "Poliittisen realismin taju ei ole Suomen kansan vahvimpia puolia. Uskotaan, kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan, ikään kuin se, mitä toivotaan, olisi totta." Paasikivi kiteytti tässä lainauksessa yhden Suomen merkittävimmistä ja usein toistuvista ongelmista. Laittamalla pää pensaaseen ei ongelmia ratkaista. Ongelmat ratkaistaan tekemällä mahdollisimman realistinen tilannearvio ja sopeuttamalla politiikka siihen. Liiallisesta optimisista on Suomessa paljon esimerkkejä:

1. Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana Suomi jätti liittymättä Natoon, koska uskottiin että Venäjä demokratisoituisi ja liberalisoituisi. Näin ei ole käynyt, ja epäilen vahvasti, ettei käykään.

2. Maanpuolustusta on ajettu alas ja määrärahoja supistettu, kun on uskottu perinteisten konfliktien jääneen historiaan. Perinteiset riskit (eli Venäjä) eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään.

3. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Suomessa on tehty vain murto-osa niistä taloudellisista uudistuksista, joita olisi pitänyt tehdä. On perusteetta uskottu talouskasvun taittavan velkaantumisen ja työttömyyden häviävän itsestään. Näin ei ole käynyt, ja jopa The Financial Times pitää Suomea Euroopan sairaana miehenä. Samaan aikaan Ruotsissa ja Saksassa tehtiin erittäin laajoja rakenteellisia uudistuksia, joiden ansiosta maat kuuluvat Euroopan menestyneimpien joukkoon viime vuosina.

Suomen kunniaksi on sanottava, että lopulta olemme saaneet asiamme aina ratkaistua kovan paikan tullen. Miksi kuitenkaan odottaa kriisiä, kun voimme laittaa taloutemme ja puolustuksemme kuntoon myös hyvän sään aikana?

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

Eipä ole tähän juuri mitään lisättävää. Täsmälleen samaa mieltä blogistin kanssa!
"Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan" pätee tässäkin.

Ruplan romahdus voi vielä ajaa Venäjän epätoivoisiin temppuihin, joilta meidänkin on vaikea säästyä.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentista. Öljyn poikkeuksellisen alhainen hinta yhdistettynä EU:n ja Yhdysvaltojen rahoituspakotteisiin on heikon ruplan ohella sellainen tekijä, joka pitemmän päälle syö Venäjän eläkkeisiin varaamat rahastot. Sen jälkeen seurauksena voi tosiaan olla vielä arvaamattomampaa temppuilua.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Maanpuolustusta ajetaan alas (erään epäisänmaallisen puolueen johdolla), jotta saadaan NATO sisään. Ja portsarina toimii samainen epäisänmaallinen Pepsodentti-puolue.

Peileistä näyttää olevan pulaa? Onko kellään?

Henry

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentista. Nato ei mitenkään korvaa omaa itsenäistä maanpuolustusta, mutta kylläkin tukee sitä ja antaa sille uskottavan selkänojan. Mutta Natoon liittyminen ei aja (eikä saa ajaa) alas omaa sotilaallista kykyämme.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Joidenkin mielestä suomalainen (geneettinen) erityispiirre näyttää olevan se että kansainvälinen yhteistyö vie halun yrittää samalla itse toimia asioidensa eteen. Naton jäsenyys siis veisi maanpuolustustahdon?

Oman kokemukseni mukaan muiden Naton jäsenvaltioiden osalta näin ei suinkaan ole. Halu puolustaa omaa maataan myös yhdessä muiden kanssa koetaan tärkeäksi ja isänmaalliseksi.
Päinvastaisia esimerkkejä löytyy heti naapurista. Ruotsilla on suuria vaikeuksia saada edes minimimäärää henkilöstöä värvättyä. Merkki halusta itsenäiseen puolustukseen?

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommenteistasi. Olen kanssasi samaa mieltä, minäkään en usko, että Natoon liittyminen mitenkään rapauttaisi suomalaisten maanpuolustustahtoa, päinvastoin. Natoon liittymisen jälkeenkin meillä pitää säilyttää yleinen asevelvollisuus ja oma itsenäinen maanpuolustuskyky.

Hannu Töyri

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Tallensin sen koska siinä on oleellisin oikein kiteytettynä, josta on hyvä jatkaa keskustelua kuin keskustelua.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Ole hyvä, kiva että pidit kirjoituksestani niin paljon, että tallensit sen.

Eerika Vaahtovuo

Kun luetaan Naton perustekstejä, löytyy sieltä vaatimus siitä, että jokaisen on ylläpidettävä puolustuskykyään. Suomi ei tulisi Naton jäsenenä saamaan mitään erikoiskohtelua, koska meillä on omat, toimivat asevoimat. Nato olisi meille se tarvittava tuki, jolle tulisi erityistä käyttöä viimeistään siinä vaiheessa, kun ampumatarvikkeet ja aseet alkavat loppua, x vuorokauden jälkeen.

Atte toivon sinulle menestystä politiikassa, vie sinne upseerien tietotaitoa ja realismia!

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Hei Eerika ja kiitos kommentistasi. Olet täysin asian ytimessä, juuri noinhan se on. Nato ei suinkaan korvaa omaa itsenäistä maanpuolustustamme, ainoastaan täydentää sitä. Venäjänkin näkökulmasta uskottavan puolustuskyvyn luominen yksinään on niin kallista, ettei Suomella kerta kaikkiaan ole siihen varaa.

Olen samaa mieltä, nimen omaan tietotaitoa ja realismia tarvitaan politiikkaan juuri nyt.

EDIT: typo

Eerika Vaahtovuo

Lisäksi on pidettävä mielessä kumpi on parempi: riittävän korkea kynnys joka jo ennalta estää agression kohdistumisen, vai urhea taistelu viimeiseen kansalaiseen?

Matti Mäkinen

Valitettavasti olet Atte täysin oikeassa. Myös ns. ennustesivujen mukaan sota on tulossa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka ovat huhtikuussa 2014. mm. on vuosia sitten tehty ennustus että Suomen pääministerinä on nuori urheilullinen ja kokematon mies kun venäjä hyökkää. Lisäksi hallitus on kokemattomien poikasten käsissä, jotka eivät tiedä miten toimia ja tehdä.
Muita ennustuksia:

5.12.2014

Gleb Simanovin näky Suomesta

Näin v. 2011 näyn, jossa kuvattiin ne vaiheet, mitä tuli tapahtua ennen kuin Venäjän miehitys tulee Suomeen.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomi oli ylpeä ja menestynyt maa, joka ei ollut kovin armollinen EU:n kriisimaille. Suomi vaati heiltä enemmän kuin kukaan muu.

Toteutunut.

Toisessa vaiheessa näin kun yritykset alkoivat muuttaa pois Suomesta. Tästä suurimpana maamerkkinä on Nokian poislähtö. Nämä kaikki yrityksien poislähdöt ja lopettamiset aiheuttivat samalla lisää työttömyyttä ja köyhyyttä Suomen sisällä.

Toteutunut.

Kolmas vaihe oli se kun näin Venäjältä rakennettavan paljon uusia teitä ja ratakiskoja Suomen rajalle asti.

Toteutunut.

Neljäs vaihe oli hiljaisuuden aika. Aika oli hyvin odottava ja tämän hiljaisuuden jälkeen tuli hyökkäys. Uskon hiljaisuuden tarkoittavan juurikin kaupankäyntiä ja turismia. Ennen hyökkäystä Suomi joutui enemmän ja enemmän riitoihin Venäjän kanssa. Vaikka Venäjä lopulta hyökkäsi Suomeen, ei kukaan kuitenkaan auttanut, koska Suomi oli aiemmin ollut tyly muita maita kohtaan.

Hiljaisuus on toteutunut. Hyökkäystä odotellaan.

Lähde: http://www.jouko-piho.fi/211357862

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommenteistasi. Minä en usko toiveajatteluun, enkä oikein ennustuksiinkaan. Silti varautuminen kaikkeen, myös pahimman varalle on mielestäni viisautta.

Toivottavasti sotaa ei ennustuksesta huolimatta tule, edes huhtikuun jälkeen. Tähän voimme onneksi itsekin vaikuttaa luomalla Nato-jäsenyyden tuella uskottavan maanpuolustuskyvyn.

Käyttäjän HannuVallas kuva
Hannu Vallas

Ongelmana Suomessa on edelleen se, ettei mediamme ole vielä kehittynyt riittävän kriittiseksi päätöksentekijöitä kohtaan (kuten osin muualla Euroopassa). Ministerit ja kansanedustajat voivat edelleen tyytyä julistuksenomaisiin lausuntoihin, jotka media toistelee kasalle tiedoksi. Medialta puuttuu puolustuksemme osalta ehkä enemmän substanssiosaamista kuin rohkeutta. Ei siis osata laittaa päättäjiä selittämään lausumiaan substanssin kautta - faktamaisine perusteluineen. Faktoista voidaan sitten väitellä, mutta se toisi keskusteluun kuitenkin niitä aineksia, joita turvallisuuspoliittinen keskustelumme ehdottomasti kaipaa. Mielipidegallupit kertovat kansan mielikuvista juuri tältä tiedon puutteen pohjalta. Mitä muuta meillä on kuin poliitikkojen ylioptimistisia ja -toiveikkaita mielikuvia. Täytyy varmaan myöntää, ettei nykypolitiikassa pysy vallassa ellei poliitikko tällaista teatteria tietoisesti, tai ymmärtämättömyyttään ylläpidä. Kansamme elää noidankehässä.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Kiitos kommentistasi. Tuota substanssiosaamista saisi tosiaan olla enemmän kautta linjan, myös maanpuolustus- ja erityisesti Natokeskustelussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset